Koulutustaidon profiilit ja niiden yhteydet varusmiesten minäpystyvyyteen ja odotuksiin koulutuksesta

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, onko koulutustaito yhteydessä koettuihin koulutustuloksiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin miten kouluttajat eroavat profiileittain sekä miten varusmiehet kokevat koulutuksen. Tutkimus on empiirinen eli havainnoiva tutkimus. Tutkimus toteutettiin suorittamalla verkkokysely, jossa on sekä strukturoituja että puolistrukturoituja kysymyksiä ja väitteitä. Aineisto kerättiin kahdella erilaisella kyselyllä. Kouluttajille teetätetty kysely mittasi kouluttajan osaamista teoriassa käytyjen asiantuntijuuden osa-alueiden kautta. Varusmiehille teetätetty kysely mittasi kouluttuja koulutustuloksia. Näiden pohjana on käytetty varusmiesten loppukyselyssä olevaa Suorituskyky sodassa -osion väittämiä. Kyselyssä on tarkoituksena saada tietoon kouluttajan ominaisuudet ja tämän jälkeen yhdistää näistä luodut profiilit kouluttajan alaisten vastauksiin kokemistaan oppimistuloksista. Erilaisia kouluttajaprofiileja löydettiin neljä. 1. Omaksumiskykyiset peruskouluttajat (n = 12). Heidän asiantuntijuutensa oli muita alhaisempaa. Heillä oli kuitenkin ryhmän sisällä verrattain korkea kehittämisosaaminen. Virtuaaliympäristön käytössä ryhmä oli keskitasoa, eikä erottunut pääjoukosta tässä suhteessa tilastollisesti merkitsevästi. Kouluttajat tässä profiilissa olivat verrattain nuoria kouluttajia, joilla korostuu kuitenkin profiilin sisällä halu itsensä kehittämiseen. 2. Konservatiiviset kehittäjät (n = 13) olivat arvioiden mukaan ammattitaitoisia, pedagogisia ja omien arvioidensa mukaan itsensä kehittämiseen joukon parhaiten kykeneviä (Ka 6.58), mutta eivät olleet ottaneet virtuaalikoulutusympäristöä omassa kouluttamisessaan huomioon. Kolmas profiili oli Keskimääräiset kouluttajat (n = 40). Joukon asiantuntijuus oli koko joukon keskitasoa myös virtuaalisen koulutusympäristön käytön ja hallinnan osalta. Neljäs profiili oli Kovat asiantuntijat. Profiili oli toiseksi suurin (n = 30). Heillä oli vastaajajoukon korkeimmat keskiarvot kaikissa asiantuntijuuden ulottuvuuksissa. Myös virtuaalisen koulutusympäristön omaksuminen oli joukon korkeimmalla tasolla. Joukossa korostuu pitkä koulutuskokemus ja 40 % on toiminut kouluttajana 5 vuotta tai pidempään. Kyselyyn vastanneet varusmiehet (n = 160) uskoivat vahvasti, että saamallaan koulutuksella he pystyisivät toimimaan sodassa omassa tehtävässään (Ka 5.80). He myös uskoivat omiin kykyihinsä selviytyä tosi paikan tullen (Ka 5.99). Koulutuksen antamat valmiudet taistelutilanteen henkiseen kestämiseen olivat osion alhaisimmat (Ka 5.04). Kokonaisuutena varusmiesten minäpystyvyys oli Ka 4.91, eikä siinä ollut tilastollisia eroja eri sotilasarvojen välillä. Odotukset koulutuksesta jakaantuivat teorian mukaisiin ulottuvuuksiin. Kiinnostus oli keskiarvoltaan 5.42, hyödyllisyys 5.26 ja arvo ja merkitys 4.99. Eroja ei ollut sotilasarvojen välillä myöskään näissä muuttujissa. Tilastollisesti merkitsevä profiilien ja koulutettavien välillä löytyi koulutuksen arvon ja merkityksen osalta. Omaksumiskykyiset peruskouluttajat sai kouluttajaprofiilien väleillä tästä myös korkeimmat arviot (Ka 5.28). Ero Keskimääräisiin kouluttajin oli kuitenkin vähäinen (Ka 4.85, p<0.05).