Sotatieteiden maisteriopiskelijoiden asennoituminen terveelliseen ruokavalioon ja ruoankäyttöön

Abstract

Suomalaisten ammattisotilaiden ruokakäyttäytymistä on tähän mennessä tutkittu hyvin vähän. Pääasiallisesti kohderyhmänä ovat olleet reserviläiset, kadetit ja ulkomaanoperaatioissa palvelevat sotilaat. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten sotatieteiden maisteriopiskelijat asennoituvat terveelliseen ruokavalioon, noudattavatko he ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota ja miten asennoituminen terveelliseen ruokavalioon näkyy itse ruokavaliossa. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Asenteita terveelliseen ruokavalioon mitattiin kysymyksillä, jotka esitettiin väittämämuodossa. Kysymykset liittyivät siihen, kuinka tärkeäksi vastaajat kokivat terveellisen ruokavalion oman hyvinvointinsa, terveytensä ja toimintakykynsä kannalta. Asenne- ja mielipidekysymyksissä vastausvaihtoehtoina käytettiin Likertin asteikkoa. Ruokavalion terveellisyyden mittaamiseen käytettiin ruokavalioindeksiä, joka on StopDia-hankkeessa kehitetty ja validoitu mittari. Se kertoo ruokavalion terveellisyydestä suhteessa ravitsemussuosituksiin ja siihen, kuinka hyvin ruokavalio ehkäisee tyypin 2 diabetesta. Vastaajien keski-ikä oli 30,6 ± 1,8 vuotta. Kyselyn perusteella sotatieteiden maisteriopiskelijat suhtautuvat positiivisesti terveelliseen ruokavalioon. Kuitenkaan ruokavalioindeksin kokonaispisteissä positiivisella suhtautumisella ei ole merkittävää vaikutusta ruokakäyttäytymiseen (keskiarvo 59,9 ± 10,3). Ruokavalioindeksin kokonaispisteet kuvastavat ruokavalion olevan kohtuullisella tasolla ravitsemussuosituksiin nähden. Ainoastaan 14,4 % (n=21) vastanneista noudatti ruokavalioindeksin perusteella lähes ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota ja 3,4 % (n=4) ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota. Tutkimuksessa kävi ilmi, että positiivinen suhtautuminen terveelliseen ruokavalioon korreloi heikosti positiivisesti noudatetun ruokavalion kanssa (p=0,001). Lisäksi ilmeni, että kyselyyn vastanneista 48,3 % (n=57) oli täysin tai osittain eri mieltä siitä, että Puolustusvoimat tarjoaa tarpeeksi koulutusta terveellisestä ruokavaliosta. Asennoituminen terveelliseen ruokavalioon on siis positiivista, mutta käytännössä noudatettu ruokavalio ei ole asenteiden mukaista. Tulevaisuudessa tulisikin pohtia, miten koulutusta terveellisestä ruokavaliosta voitaisiin Puolustusvoimissa tehostaa ja millä tavoin henkilöstöä voitaisiin kannustaa noudattamaan terveellistä ruokavaliota. Olisi hyödyllistä selvittää samankaltaisella kyselyllä, onko tilanne tämän kaltainen upseereilla myös vanhemmissa ikäpolvissa ja Puolustusvoimien muissa henkilöstöryhmissä.