Närpiönjoen tarkkailu : Tulokset vuosilta 2017–2021
Tolonen, Mika (2023-05)
Tolonen, Mika
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
05 / 2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-145-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-145-4
Tiivistelmä
Marraskuun 2019 lopulta alkaen Närpiönjoen vesi oli eliöstölle hyvin hapanta (pH 4,6–5,3) yli kolmen kuukauden ajan maaliskuun 2020 puoliväliin asti. Veden pH oli ≤5,5 myös Lillånissa lokakuussa 2020 sekä Närpiönjoessa joulukuussa 2020, huhtikuussa 2021 ja marraskuussa 2021. Happamuus oli tyypillisesti pahimmillaan pitkää kuivaa kautta seuranneella runsasvetisellä jaksolla. Useiden metallien pitoisuudet olivat suurimmillaan happamaan aikaan. Närpiönjoen vesi oli hyvin ravinteikasta. Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat hyvin suuria muun muassa elokuussa 2018, syyskuussa 2019 ja syyskuussa 2020 vähävetisenä aikana.
Happiongelmat ovat olleet pahimmat Kivi- ja Levalammessa ja vähäisimmät Säläisjärvessä kevättalvisin 2017–2021. Kivi- ja Levalammessa pohjanläheinen happipitoisuus oli hyvin pieni jokaisena kevättalvena, kun Västerfjärdenissä hapen vähäisyyttä pohjalla esiintyi vain ajoittain ja lievemmin kuin Kivi- ja Levalammessa. Pohjan happiongelmien lisäksi Kivi- ja Levalammen vesi on ollut happamampaa, typpipitoisempaa ja tummempaa kuin Säläis-järvessä. Kivi- ja Levalammen veden happamuus ja väri aiheutuvat humushapoista. Västerfjärdenissä ravinnepitoisuudet ovat olleet jopa moninkertaisia verrattuna Kivi- ja Levalampeen tai Säläisjärveen.
Kivi- ja Levalammesta vuosina 2020 ja 2021 pyydettyjen ahventen elohopeapitoisuuden keskiarvo vastasi hyvää kemiallista tilaa, mutta Säläisjärvessä tilanne oli huonompi. Kivi- ja Levalammessa ahvenen ja hauen elohopeapitoisuus on laskenut selvästi 1980-luvulta 2020-luvulle.
Taimenta ei tiettävästi ole saatu Närpiönjoen pääuoman sähkökalastuksissa vuosikymmeniin, kunnes vuonna 2018 havaittiin yksi, vuonna 2020 20 ja vuonna 2021 13 taimenta. Pirttikylän Gangurforsenista vuonna 2020 saatu 20 cm pituinen taimen oli eväleikattu eli varmasti istukas. Kaikki muut Närpiönjoen pääuoman taimenet olivat rasvaevällisiä, mutta luultavasti silti istukkaita.
Happiongelmat ovat olleet pahimmat Kivi- ja Levalammessa ja vähäisimmät Säläisjärvessä kevättalvisin 2017–2021. Kivi- ja Levalammessa pohjanläheinen happipitoisuus oli hyvin pieni jokaisena kevättalvena, kun Västerfjärdenissä hapen vähäisyyttä pohjalla esiintyi vain ajoittain ja lievemmin kuin Kivi- ja Levalammessa. Pohjan happiongelmien lisäksi Kivi- ja Levalammen vesi on ollut happamampaa, typpipitoisempaa ja tummempaa kuin Säläis-järvessä. Kivi- ja Levalammen veden happamuus ja väri aiheutuvat humushapoista. Västerfjärdenissä ravinnepitoisuudet ovat olleet jopa moninkertaisia verrattuna Kivi- ja Levalampeen tai Säläisjärveen.
Kivi- ja Levalammesta vuosina 2020 ja 2021 pyydettyjen ahventen elohopeapitoisuuden keskiarvo vastasi hyvää kemiallista tilaa, mutta Säläisjärvessä tilanne oli huonompi. Kivi- ja Levalammessa ahvenen ja hauen elohopeapitoisuus on laskenut selvästi 1980-luvulta 2020-luvulle.
Taimenta ei tiettävästi ole saatu Närpiönjoen pääuoman sähkökalastuksissa vuosikymmeniin, kunnes vuonna 2018 havaittiin yksi, vuonna 2020 20 ja vuonna 2021 13 taimenta. Pirttikylän Gangurforsenista vuonna 2020 saatu 20 cm pituinen taimen oli eväleikattu eli varmasti istukas. Kaikki muut Närpiönjoen pääuoman taimenet olivat rasvaevällisiä, mutta luultavasti silti istukkaita.
Kokoelmat
- Raportteja [1084]