Kyrönjoen vesistötyöt: Velvoitetarkkailu vuonna 2022

Abstract

Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupa-päätöksissä on velvoite tarkkailla Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava mm. vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen. Tämä on vuosiraportti vuoden 2022 tarkkailutuloksista.

Kyrönjoessa Mustasaaren Skatilassa pH oli vuonna 2022 alimmillaan 5,8, joten happamuus oli edellisvuotta vähäisempää. Kyrönjoessa Skatilassa kemiallinen tila oli nikkelin ja täpärästi myös kadmiumin osalta hyvä. Malkakosken padon yläpuolisella suvanto-osuudella happipitoisuus laski merkittävästi alavirtaan päin elokuussa. Kevättalvella 2022 vesi oli eliöstölle hyvin hapanta Liikapuron tekojärvessä (pH 5,3) samaan tapaan kuin kahtena edellis-vuotena. Loppukesällä Pitkämön tekojärvessä oli hapen puutetta syvänteen pohjalla, mikä aiheutti sisäistä ravinnekuormitusta.

Pengerryspumppaamojen kautta Kyrönjokeen johdetun kuivatusveden määrä oli suurin huhtikuussa, kun lumet sulivat. Kuivatusvesi oli hyvin hapanta suuren osan vuodesta. Pahin tilanne oli Pajuluoman pumppaamolta johdetussa kuivatusvedessä, jossa pH oli 3,3–4,0.

Kasvillisuuskartoituksen Malkakosken yläpuolisilla koealoilla vesikasvilajeja havaittiin vuonna 2022 enemmän kuin vuosina 2012 ja 2016. Kaikkina kartoitusvuosina vesikasvilajeja havaittiin eniten Malkakoskea lähimpänä olevalla koealalla, jossa tyypillisiä vesikasveja olivat leveäosmankäämi, vesitatar ja uistinvita. Lähimpänä Koskenkorvaa olevalla koealalla oli suuria kasvustoja järvikortetta, rantapalpakkoa, ulpukkaa ja uistinvitaa.

Poikasnuottasaaliissa vuonna 2022 särki oli Kitinojalla poikkeuksellisesti runsaampi kuin ahven. Voitilassa poikasnuotan ahvensaalis oli tavanomaista pienempi. Vuoden 2022 sähkökalastuksissa saaliit jäivät vähäisiksi myöhäisen pyyntiajankohdan takia. Sähkökalastuksissa Voitilasta saatiin yksi kudulle noussut nahkiainen. Koeverkoissa särjen yksikkösaaliit olivat vuonna 2022 tavanomaista pienemmät Kylänpäässä ja Voitilassa. Syksyllä 2022 Kyrönjokeen nousi kudulle vähintään kymmeniä vaellussiikoja. Nahkiaistoukkien tiheys Voitilassa oli keskimäärin 1,0 kpl/m2 ja kaikilla Kyrönjoen tutkituilla alueilla 0,3 kpl/m2. Koeravustuksissa ei saatu rapuja, sillä täpläravun esiintyminen Seinäjoessa ja ilmeisesti Kyrönjoessakin estää jokirapukannan elpymisen.