Selvitys vesilain valvonnan maksullisuudesta : Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2022
Polso (toim.), Anne (2023-03)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
03 / 2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-140-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-140-9
Tiivistelmä
Selvityksessä vesilain valvonnan maksullisuudesta tarkastellaan vesilain (587/2011) valvonnan maksullisuutta ja sen soveltuvuutta erilaisiin ennakko- ja jälkivalvontatilanteisiin sekä esitetään jatkotoimenpiteitä maksullisen valvonnan edelleen kehittämiseksi. Eduskunta edellytti vesilainsäädäntöä koskevassa vastauksessaan (HE 277/2009 - EV 355/2010), että hallitus ryhtyy selvittämään valvontamaksun käyttöönottamista myös vesilain valvontatehtävissä. Selvityksen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö (MMM).
Valvontamaksun soveltuvuutta on tarkasteltu erityisesti ilmoitusperusteiseen ennakkovalvontaan, mutta myös jälkivalvontaan ja muuhun laillisuusvalvontaan. Selvityksessä on lisäksi esitetty arviota siitä, miten valvonnasta perittävä maksu tulisi vaikuttamaan valvonnan resurssitarpeeseen ja valvonnan tehostamiseen sekä sen laatuun.
Selvityksessä on otettu huomioon myös kunnan valvontaviranomaisen rooli ja sen vaikutus vesilainsäädännön mahdollisille muutostarpeille. Vesilain valvonta on osittain yhtenäistä kunnan ja valtion valvontaviranomaisten kesken.
Ympäristönsuojelulakiin (527/2014) on sisällytetty säännökset valvonnan maksullisuudesta syyskuussa 2015. Selvityksessä onkin hyödynnetty ympäristönsuojelulain valvonnasta saatuja kokemuksia esimerkiksi maksulliseksi määrätyistä tarkastuksista sekä määräaikais- ja muista tarkastuksista.
Vesilain valvonnan nykytilaa on selvitetty elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten valvontaviranomaisille (ELY-keskus) tehdyn kyselyn sekä haastattelujen avulla sekä saatavilla olevien ohjeiden ja muiden selvitysten hyödyntämisellä. Vesitaloushankkeiden lupamääriä ja vuosittain ELY-keskukselle tehtyjä lakisääteisiä ilmoituksia on selvitetty sekä aluehallintovirastojen (AVI) että ELY-keskusten USPA- asianhallintajärjestelmistä. Valvontaan käytettävää työaikaa on arvioitu käytettävissä olevien työajan kirjanpitotietojen perusteella.
Selvityksen johtopäätöksenä on, että vesilain maksullinen valvonta soveltuisi varsin hyvin tiettyihin vesilain mukaisiin tehtäviin, mutta sen käyttöönotto edellyttäisi vielä lisäselvittelyä. Joitakin toimenpiteitä voitaisiin ottaa kuitenkin käyttöön jo melko pikaisellakin aikataululla. Tällaisia olisivat esimerkiksi toimivien tietojärjestelmien ja maksuliikenteen suunnittelu sekä ilmoitusten käsittelymaksu.
Valvontamaksun soveltuvuutta on tarkasteltu erityisesti ilmoitusperusteiseen ennakkovalvontaan, mutta myös jälkivalvontaan ja muuhun laillisuusvalvontaan. Selvityksessä on lisäksi esitetty arviota siitä, miten valvonnasta perittävä maksu tulisi vaikuttamaan valvonnan resurssitarpeeseen ja valvonnan tehostamiseen sekä sen laatuun.
Selvityksessä on otettu huomioon myös kunnan valvontaviranomaisen rooli ja sen vaikutus vesilainsäädännön mahdollisille muutostarpeille. Vesilain valvonta on osittain yhtenäistä kunnan ja valtion valvontaviranomaisten kesken.
Ympäristönsuojelulakiin (527/2014) on sisällytetty säännökset valvonnan maksullisuudesta syyskuussa 2015. Selvityksessä onkin hyödynnetty ympäristönsuojelulain valvonnasta saatuja kokemuksia esimerkiksi maksulliseksi määrätyistä tarkastuksista sekä määräaikais- ja muista tarkastuksista.
Vesilain valvonnan nykytilaa on selvitetty elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten valvontaviranomaisille (ELY-keskus) tehdyn kyselyn sekä haastattelujen avulla sekä saatavilla olevien ohjeiden ja muiden selvitysten hyödyntämisellä. Vesitaloushankkeiden lupamääriä ja vuosittain ELY-keskukselle tehtyjä lakisääteisiä ilmoituksia on selvitetty sekä aluehallintovirastojen (AVI) että ELY-keskusten USPA- asianhallintajärjestelmistä. Valvontaan käytettävää työaikaa on arvioitu käytettävissä olevien työajan kirjanpitotietojen perusteella.
Selvityksen johtopäätöksenä on, että vesilain maksullinen valvonta soveltuisi varsin hyvin tiettyihin vesilain mukaisiin tehtäviin, mutta sen käyttöönotto edellyttäisi vielä lisäselvittelyä. Joitakin toimenpiteitä voitaisiin ottaa kuitenkin käyttöön jo melko pikaisellakin aikataululla. Tällaisia olisivat esimerkiksi toimivien tietojärjestelmien ja maksuliikenteen suunnittelu sekä ilmoitusten käsittelymaksu.
Kokoelmat
- Raportteja [1041]