Ahdaskurun silta, Kilpisjärvi, Enontekiö : Museosillan kunnossapitosuunnitelma
Pentti, Mikko; Soosalu, Laura (2022)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Pentti, Mikko
Soosalu, Laura
Pirkanmaan ELY-keskus
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-083-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-083-9
Tiivistelmä
Ahdaskurun silta sijaitsee Muonion ja Kilpisjärven välisellä valtatiellä E8/ 21 Kilpisjärven kylän ja tullin pohjoispuolella. Lähellä Suomen ja Norjan välistä rajaa sijaitseva vuonna 1943 valmistunut silta ylittää Siilasjärveen johtavan Ahtaankurunjoen. Rakenteeltaan silta on kivinen holvisilta. Ahdaskurun silta kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) ja sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä Käsivarren suurtunturien maisema-alueella. Museokohteena Ahdaskurun silta on helposti saavutettavissa, mitä tukee myös Kilpisjärven alueen matkailullinen toiminta. Ahdaskurun sillan saavutettavuutta parannetaan sijoittamalla uusittava opastaulu paremmin ja parantamalla sillan näkyvyyttä katselutasanteelta sijoittamalla uusittavat portaat paremmin. Ahdaskurun silta otettiin museokohteeksi 1983. Päätös on perusteltu sillä, että kyseessä on ainoa Lapin tiepiirin alueella säilynyt kiviholvisilta. Myös sillan merkitys Lapin sodan aikaisissa taisteluissa on mainittu, kuten sillasta tehty kirjoitelmakin.
Ahdaskurun sillan yli kulkevalla Tornionjokilaakson ja Norjan Jyykeänvuonon välisellä liikennereitillä on esihistoriallisiin aikoihin ulottuvat juuret. Ahdaskurun silta rakennettiin toisen maailmansodan aikana osana Käsivarrentietä ja sen liikennehistoriallinen arvo liittyy pääosin sodan aikaisiin tapahtumiin. Tien rakentaminen alkoi lokakuussa 1939 kapeana erämaatienä matkailun tarpeisiin, mutta talvisodan alettua tavoitteeksi asetettiin salaisissa suunnitelmissa mukana ollut raskaan tavaraliikenteen kestävä maantie Jyykeänvuonon Skibotnin satamaan. Tiehanketta mutkisti Saksan Norjan miehitys sekä tietöiden aikana alkanut jatkosota, joka katkaisi kauppayhteydet länteen ja vei työmaan miehistön rintamalle. Miehistönä käytettiin vuosina 1941 ja 1942 pääasiassa sotavankeja, joiden kuolleisuus ensimmäisen jatkosodan talven aikana oli valtavaa. Koko sodan ajan työmaalla oli myös työvelvollisia. Loppuosat tiestä rakennettiin 1944 saksalaisten pioneerien, rangaistus- ja sotavankeja käyttäneiden yksiköiden ja TVH:n alaisten suomalaisten työjaksoihin jaettuna. Lapin sodan ja saksalaisten perääntymisen alettua tie oli jo kulkukunnossa, mutta saksalaiset tuhosivat sen pääosin vetäytymisensä yhteydessä. Ahdaskurun silta oli ainoa räjäyttämättä jäänyt silta koko tiellä. Tämä johtui luultavasti siitä, että se sijaitsi saksalaisten viimeisten linjojen takana.
Ahdaskurun silta on tyypillinen kiviholvisilta ja se edustaa TVH:n toisen maailmansodan vaikeissa oloissa tuottamaa rakennusperintöä. Museaalisesta näkökulmasta katsottuna sillan kunto on hyvä, mutta käyttäjien näkökulmasta sitä ympäristöineen on syytä kunnostaa kunnossapitosuunnitelman mukaisesti. Toimenpiteillä pyritään korostamaan sillan ja sen ympäristön tulkittavuutta, sekä parantamaan sen käytettävyyttä ja liikenneturvallisuutta. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä sillan ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi tienpitäjän ja matkailijan näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alueurakkaan sisällytettävät tieympäristön hoitotoimenpiteet sekä kohteen ympäristön kunnostustoimenpiteitä ja suuntaviivoja sillan mahdolliselle korjaukselle. Kittilän maanteiden hoitourakkaan sisällytettävät hoitotoimenpiteet on esitetty tiivistetysti työkohtaisessa tarkennuksessa ja kohdekortissa.
Ahdaskurun sillan yli kulkevalla Tornionjokilaakson ja Norjan Jyykeänvuonon välisellä liikennereitillä on esihistoriallisiin aikoihin ulottuvat juuret. Ahdaskurun silta rakennettiin toisen maailmansodan aikana osana Käsivarrentietä ja sen liikennehistoriallinen arvo liittyy pääosin sodan aikaisiin tapahtumiin. Tien rakentaminen alkoi lokakuussa 1939 kapeana erämaatienä matkailun tarpeisiin, mutta talvisodan alettua tavoitteeksi asetettiin salaisissa suunnitelmissa mukana ollut raskaan tavaraliikenteen kestävä maantie Jyykeänvuonon Skibotnin satamaan. Tiehanketta mutkisti Saksan Norjan miehitys sekä tietöiden aikana alkanut jatkosota, joka katkaisi kauppayhteydet länteen ja vei työmaan miehistön rintamalle. Miehistönä käytettiin vuosina 1941 ja 1942 pääasiassa sotavankeja, joiden kuolleisuus ensimmäisen jatkosodan talven aikana oli valtavaa. Koko sodan ajan työmaalla oli myös työvelvollisia. Loppuosat tiestä rakennettiin 1944 saksalaisten pioneerien, rangaistus- ja sotavankeja käyttäneiden yksiköiden ja TVH:n alaisten suomalaisten työjaksoihin jaettuna. Lapin sodan ja saksalaisten perääntymisen alettua tie oli jo kulkukunnossa, mutta saksalaiset tuhosivat sen pääosin vetäytymisensä yhteydessä. Ahdaskurun silta oli ainoa räjäyttämättä jäänyt silta koko tiellä. Tämä johtui luultavasti siitä, että se sijaitsi saksalaisten viimeisten linjojen takana.
Ahdaskurun silta on tyypillinen kiviholvisilta ja se edustaa TVH:n toisen maailmansodan vaikeissa oloissa tuottamaa rakennusperintöä. Museaalisesta näkökulmasta katsottuna sillan kunto on hyvä, mutta käyttäjien näkökulmasta sitä ympäristöineen on syytä kunnostaa kunnossapitosuunnitelman mukaisesti. Toimenpiteillä pyritään korostamaan sillan ja sen ympäristön tulkittavuutta, sekä parantamaan sen käytettävyyttä ja liikenneturvallisuutta. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä sillan ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi tienpitäjän ja matkailijan näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alueurakkaan sisällytettävät tieympäristön hoitotoimenpiteet sekä kohteen ympäristön kunnostustoimenpiteitä ja suuntaviivoja sillan mahdolliselle korjaukselle. Kittilän maanteiden hoitourakkaan sisällytettävät hoitotoimenpiteet on esitetty tiivistetysti työkohtaisessa tarkennuksessa ja kohdekortissa.
Kokoelmat
- Raportteja [1042]