Itsensä johtamisen konsepti Puolustusvoimissa : yksilöllistä osaamisen johtamista yhteisössä ja organisaatiossa
Penttinen, Mika (2022)
Penttinen, Mika
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Maanpuolustuskorkeakoulu
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3304-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3304-6
Tiivistelmä
Tämän sotatieteellisen johtamisen alan laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli määritellä itsensä johtamisen käsite osana osaamisen johtamista Puolustusvoimissa. Samalla päämääränä oli syventää ymmärrystä itsensä johtamisen merkityksestä osaamisen johtamisessa, mikä tarjoaa tapoja ja keinoja myös Puolustusvoimien johtamisen ja johtajuuden kehittämiselle eri toimintaympäristöissä.
Tulkitsevaan tutkimusotteeseen perustuen itsensä johtamista tarkasteltiin osaamisen johtamisen viitekehyksessä sekä teoreettiseen että empiiriseen aineistoon tukeutuen soveltamalla teoriasidonnaista sisällönanalyysia systemaattisen käsiteanalyysin menetelmin. Niin osaamisen johtamista kuin itsensä johtamista analysoitiin ja tulkittiin sekä yleisesti että erikseen Puolustusvoimissa teoriataustan ohjaamana, joka perustui 1900-luvun alkupuolelta aina 2020-luvun taitteeseen ulottuvan ajanjakson aikana hallinneiden johtamisparadigmojen jäsennykseen.
Asetettujen tutkimustavoitteiden mukaisesti valittuja käsitteitä jäsennettiin johtamisen nelikentän avulla, painopisteen ollessa teoreettisessa tarkastelussa. Teoreettisen osuuden tarkoituksena oli selvittää, miten itsensä johtamisen käsite määrittyy Puolustusvoimissa osana osaamisen johtamista, kun empiirisen osuuden tarkoituksena oli puolestaan testata tehtyä teoreettista itsensä johtamisen käsitemääritelmää taustaoletuksineen kolmelta eri fokusryhmältä hankitun empiirisen aineiston avulla. Teoreettisen ja empiirisen osuuden tuottamien tulosten perusteella tutkimuksen päätteeksi muodostettiin lopulliset johtopäätökset itsensä johtamisesta osana osaamisen johtamista Puolustusvoimissa.
Tutkimus osoitti, että itsensä johtamisen käsite on tunnistettu, mutta tarkemmin kuvattuna ilmiönä se on huomioitu Puolustusvoimissa vasta 2020-luvulla. Puolustusvoimissa onkin toistaiseksi ollut käytössä useita eri käsitteitä, joilla viitataan tai osittain korvataan itsensä johtamisen käsite, kuten syväjohtaminen ja pedagoginen johtaminen sekä osaaminen ja toimintakyky. Osaamisen johtamisen näkökulmasta katsottuna yksilöiden osaaminen ymmärretään sekä ominaisuutena että toimintana, jolloin niin osaaminen ja toimintakyky kuin syväjohtaminen ja pedagoginen johtaminenkin käsitteinä linkittyvät itsensä johtamisen konseptiin Puolustusvoimissa. Koska osaamisen ylläpito ja kehittäminen on käsitteellisesti integroitu osaksi organisaation rakennetta ja kulttuuria sekä johtamista ja johtajuutta Puolustusvoimissa, niin yksilöiden välisen yhteistyön katsotaan mahdollistavan sekä organisaation suorituskyvyn ja yhteisöllisen osaamisen että yksilöllisen osaamisen ja toimintakyvyn edistämisen. Täten itsensä johtamisen, joka on vasta määrittymässä ja asemoitumassa yleisesti tunnetuksi johtamisen ja johtajuuden käsitteeksi Puolustusvoimissa, voidaan kuitenkin käytännössä syväjohtamisen ja pedagogisen johtamisen sekä osaamisen ja toimintakyvyn kautta tulkita sekä olevan että jo liki parin vuosikymmenen ajan olleen yksi osaamisen johtamisen ydinelementeistä Puolustusvoimissa.
Itsensä johtamisen tunnusominaisuuksiksi Puolustusvoimissa tunnistettiin seuraavat määritteet: kontrollointi ja vaikuttaminen, suoriutuminen, toimintakyky ja osaaminen, tavoitteellisuus ja päämäärätietoisuus sekä fyysisyys, psyykkisyys, sosiaalisuus ja eettisyys. Tunnusomaisisuuksien avulla keskeisimpänä tutkimustuloksena itsensä johtamisen käsite osana osaamisen johtamista Puolustusvoimissa on määritetty seuraavasti: itseen kohdistuva prosessi, jossa yksilö hallitsee toimintakykyään soveltamalla kognitiivisia ja käyttäytymisperustaisia strategioita vaikuttaakseen kontekstisidonnaisesti osaamiseensa henkilökohtaiset, yhteisölliset ja organisatoriset tehtävät täyttääkseen sekä tavoitteet ja päämäärät saavuttaakseen.
Tulkitsevaan tutkimusotteeseen perustuen itsensä johtamista tarkasteltiin osaamisen johtamisen viitekehyksessä sekä teoreettiseen että empiiriseen aineistoon tukeutuen soveltamalla teoriasidonnaista sisällönanalyysia systemaattisen käsiteanalyysin menetelmin. Niin osaamisen johtamista kuin itsensä johtamista analysoitiin ja tulkittiin sekä yleisesti että erikseen Puolustusvoimissa teoriataustan ohjaamana, joka perustui 1900-luvun alkupuolelta aina 2020-luvun taitteeseen ulottuvan ajanjakson aikana hallinneiden johtamisparadigmojen jäsennykseen.
Asetettujen tutkimustavoitteiden mukaisesti valittuja käsitteitä jäsennettiin johtamisen nelikentän avulla, painopisteen ollessa teoreettisessa tarkastelussa. Teoreettisen osuuden tarkoituksena oli selvittää, miten itsensä johtamisen käsite määrittyy Puolustusvoimissa osana osaamisen johtamista, kun empiirisen osuuden tarkoituksena oli puolestaan testata tehtyä teoreettista itsensä johtamisen käsitemääritelmää taustaoletuksineen kolmelta eri fokusryhmältä hankitun empiirisen aineiston avulla. Teoreettisen ja empiirisen osuuden tuottamien tulosten perusteella tutkimuksen päätteeksi muodostettiin lopulliset johtopäätökset itsensä johtamisesta osana osaamisen johtamista Puolustusvoimissa.
Tutkimus osoitti, että itsensä johtamisen käsite on tunnistettu, mutta tarkemmin kuvattuna ilmiönä se on huomioitu Puolustusvoimissa vasta 2020-luvulla. Puolustusvoimissa onkin toistaiseksi ollut käytössä useita eri käsitteitä, joilla viitataan tai osittain korvataan itsensä johtamisen käsite, kuten syväjohtaminen ja pedagoginen johtaminen sekä osaaminen ja toimintakyky. Osaamisen johtamisen näkökulmasta katsottuna yksilöiden osaaminen ymmärretään sekä ominaisuutena että toimintana, jolloin niin osaaminen ja toimintakyky kuin syväjohtaminen ja pedagoginen johtaminenkin käsitteinä linkittyvät itsensä johtamisen konseptiin Puolustusvoimissa. Koska osaamisen ylläpito ja kehittäminen on käsitteellisesti integroitu osaksi organisaation rakennetta ja kulttuuria sekä johtamista ja johtajuutta Puolustusvoimissa, niin yksilöiden välisen yhteistyön katsotaan mahdollistavan sekä organisaation suorituskyvyn ja yhteisöllisen osaamisen että yksilöllisen osaamisen ja toimintakyvyn edistämisen. Täten itsensä johtamisen, joka on vasta määrittymässä ja asemoitumassa yleisesti tunnetuksi johtamisen ja johtajuuden käsitteeksi Puolustusvoimissa, voidaan kuitenkin käytännössä syväjohtamisen ja pedagogisen johtamisen sekä osaamisen ja toimintakyvyn kautta tulkita sekä olevan että jo liki parin vuosikymmenen ajan olleen yksi osaamisen johtamisen ydinelementeistä Puolustusvoimissa.
Itsensä johtamisen tunnusominaisuuksiksi Puolustusvoimissa tunnistettiin seuraavat määritteet: kontrollointi ja vaikuttaminen, suoriutuminen, toimintakyky ja osaaminen, tavoitteellisuus ja päämäärätietoisuus sekä fyysisyys, psyykkisyys, sosiaalisuus ja eettisyys. Tunnusomaisisuuksien avulla keskeisimpänä tutkimustuloksena itsensä johtamisen käsite osana osaamisen johtamista Puolustusvoimissa on määritetty seuraavasti: itseen kohdistuva prosessi, jossa yksilö hallitsee toimintakykyään soveltamalla kognitiivisia ja käyttäytymisperustaisia strategioita vaikuttaakseen kontekstisidonnaisesti osaamiseensa henkilökohtaiset, yhteisölliset ja organisatoriset tehtävät täyttääkseen sekä tavoitteet ja päämäärät saavuttaakseen.
Kokoelmat
- Julkaisut [500]