Maanpuolustustoimijuuden vaikutus maanpuolustussuhteeseen
Vilpponen, Tuomo (2022)
Vilpponen, Tuomo
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
sotilassosiologia
Pro gradu -tutkielma (SM)
2022
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080853373
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022080853373
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa on tutkittu suomalaisten maanpuolustussuhdetta. Maanpuolustussuhde on teoreettinen malli, joka on kehitetty kuvaamaan paremmin kansalaisten suhdetta maanpuolustukseen. Maanpuolustussuhde rakentuu kahdesta tasosta, joista toinen koostuu maanpuolustusluottamuksesta, -asenteista. -toimijuudesta ja -osaamisesta. Toinen taso koostuu yksilön kiinnittymisestä yhteiskuntaan, uhkakäsityksistä ja kokemuksesta valtiosta puolustamisen arvoisena. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko maanpuolustustoimijuudella yhteyttä maanpuolustusluottamukseen ja -asenteisiin. Aineistona tässä tutkimuksessa käytettiin vuonna 2018 teetettyä kyselyä, jonka vastaajapopulaatioksi saatiin 1667. Kysely oli rakennettu maanpuolustussuhdeteorian pohjalta ja osaltaan kyselyn tarkoitus oli myös testata maanpuolustussuhdeteoriaa ja sitä, onnistuuko kysely operationalisoimaan teorian mukaiset osa-alueet kysymyksiksi. Kyselyn pohjalta on tehty myös muita tutkielmia, jotka esitellään tässä työssä. Kyselyn tuloksia on analysoitu klusterianalyysin keinoin, jolloin on saatu muodostettua vastaajapopulaatiosta klustereita maanpuolustustoimijuuden perusteella. Näiden klusteriryhmien maanpuolustusasenteita, -luottamusta, -toimijuutta sekä suhtautumista yksilön etuihin suhteessa valtion etuihin on verrattu keskenään varianssianalyysin keinoin. Maanpuolustustoimijuuden havaittiin vaikuttavan maanpuolustusasenteisiin, -luottamukseen, tietoisuuteen maanpuolustuksesta ja osallistumismahdollisuuksista sekä suhtautumiseen yksilön etuun suhteessa valtion etuun. Toisaalta osittain selitysvoima jäi heikoksi. Asenne puolustuksen resursseihin ja henkilökohtaiseen osallisuuteen selittyi heikosti maanpuolustustoimijuudella ja asenne asevelvollisuuteen keskinkertaisesti. Maanpuolustusluottamus selittyi myös heikosti maanpuolustustoimijuudella. Tietoisuutta maanpuolustuksesta ja osallistumismahdollisuuksista maanpuolustustoimijuus selitti hyvin. Suhtautumista yksilön etuun suhteessa valtion etuun maanpuolustustoimijuus selitti heikosti. Kaikilla selitysasteilla oli kuitenkin tilastollinen merkitsevyys. Tuloksien perusteella voitiin hylätä tutkimuksen nollahypoteesit ja todeta maanpuolustustoimijuuden olevan yhteydessä asenteeseen puolustuksen resursseihin ja henkilökohtaiseen osallisuuteen, asenteeseen asevelvollisuudesta, maanpuolustusluottamukseen, tietoisuuteen maanpuolustuksesta ja osallistumismahdollisuuksista sekä suhtautumiseen yksilön etuun suhteessa valtion etuun. Tutkielma todentaa osittain maanpuolustussuhde-teorian paikkaansa pitävyyttä, mutta todennäköisesti parempiin tutkimustuloksiin päästäisin aiemmin laadittua teoriaan pohjautuvaa kyselyä kehittämällä. Tässä tutkimuksessa muodostettujen klusterien muodostamiseen jouduttiin käyttämään apuna teoriapohjaista erottelua yhden ryhmän osalta, sillä se oli perusteltua teorialähtöisesti, vaikka klusterianalyysi ei tätä tukenut. Näin ollen voisi olla perusteltua, että maanpuolustustoimijuuden ryhmittelyn perusteena käytettäisiin yhtä hyvin rakennettua kysymystä, jonka avulla voitaisiin sitten tutkia maanpuolustustoimijuuden vaikutusta maanpuolustussuhteeseen.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]