Suomalaiset maailmalla : maastamuuton historia ja ulkosuomalaiset nykyisin
Korkiasaari, Jouni (2019)
Siirtolaisuusinstituutti
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032825655
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032825655
Tiivistelmä
Tukholma houkutteli jo keskiajalla siirtolaisia Suomesta. 1500-luvun lopulta lähtien Keski-ja Pohjois-Ruotsin erämaihin siirtyi arviolta 10 000 – 12 000 savolaistaustaista kaskenpolttajaa, joita alettiin myöhemmin kutsua metsäsuomalaisiksi. Lisäksi suomalaisia muutti yksittäin tai pieninä ryhminä Keski-Ruotsin kaivosalueille. 1800-ja 1900-vaihteessa muuttaneista naiset, erityisesti palvelijat ja piiat, olivat enemmistönä.
Venäjälle muutti etupäässä autonomian aikana jopa 150 000 suomalaista erityisesti Pietariin ja Karjalan Kannakselle, suurin osa vain tilapäisesti. Pietarissa oli 1840-luvulla suomalaisia yhtä paljon kuin Turussa tai Helsingissä.
Muualle Eurooppaan suuntautuneesta muuttoliikkeestä ei ole tilastoja ennen vuotta 1924. Varhainen siirtolaisuus Eurooppaan oli joka tapauksessa suhteellisen vähäistä ja etupäässä tilapäisluonteista. Muuttajat olivat lähinnä opiskelijoita, taiteilijoita, yläluokkaan kuuluneita, upseereja, seikkailijoita, merimiehiä, kirkonmiehiä, tiedemiehiä yms.
Venäjälle muutti etupäässä autonomian aikana jopa 150 000 suomalaista erityisesti Pietariin ja Karjalan Kannakselle, suurin osa vain tilapäisesti. Pietarissa oli 1840-luvulla suomalaisia yhtä paljon kuin Turussa tai Helsingissä.
Muualle Eurooppaan suuntautuneesta muuttoliikkeestä ei ole tilastoja ennen vuotta 1924. Varhainen siirtolaisuus Eurooppaan oli joka tapauksessa suhteellisen vähäistä ja etupäässä tilapäisluonteista. Muuttajat olivat lähinnä opiskelijoita, taiteilijoita, yläluokkaan kuuluneita, upseereja, seikkailijoita, merimiehiä, kirkonmiehiä, tiedemiehiä yms.