Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022-2027 : Osa 1: Vesienhoitoaluekohtaiset tiedot
Westberg, Vincent (Toim.); Bonde, Anna; Koivisto, Anna-Maria; Mäkinen, Maria; Puro, Helena; Siiro, Petri; Teppo, Anssi (2022-03)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
03 / 2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-010-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-010-5
Tiivistelmä
Tähän vesienhoitosuunnitelmaan on koottu tiedot vesien tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä yhteenveto vesien-hoitokaudella 2022–2027 tarvittavista toimenpiteistävesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen tila on heikko erityisesti alueen länsi- ja lounaisosissa ja rannikkovesissä. Pintavesien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen.
Pohjalaismaakunnissa jokien huonoon tilaan vaikuttavat lisäksi happamat sulfaattimaat ja vesistöjen rakenteelliset muutokset kuten perkaukset ja ruoppaukset sekä padot ja voimalaitokset, jotka ovat kaloille vaellusesteitä. Pistekuormituksen osuus ravinnekuormituksesta on huomattavasti vähäisempi, mutta paikallisesti sen vaikutukset voivat olla merkittäviä. Pintavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeimpiä ovat vesienhoitoalueella erityisesti peltoviljelyn ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, suojavyöhykkeet ja kosteikot.
Vesienhoitoalueen itä-osien vesien hyvän tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen vaatii lisäksi mm. metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamista. Pohjavesien tilaa uhkaavat erityisesti pilaantuneet maa-alueet, liikenne sekä asutus ja maankäyttö. Pohjavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä ovat suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen, pilaantuneiden maa-alueiden ja pohjaveden tutkiminen sekä puhdistaminen ja peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimet.
Vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 561 milj. euroa vuodessa. Tästä 332 milj. euroa on muun lainsäädännön perusteella toteutettavia perus- ja muita perustoimenpiteitä ja 229 milj. euroa vesien-hoidon täydentäviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden toteutusta edistämään on esitetty lainsäädännöllisiä, taloudellisia, hallinnollisia ja tiedollisia ohjauskeinoja, joille on määritelty toteutusvastuut ja yhteistyötahot.
Pohjalaismaakunnissa jokien huonoon tilaan vaikuttavat lisäksi happamat sulfaattimaat ja vesistöjen rakenteelliset muutokset kuten perkaukset ja ruoppaukset sekä padot ja voimalaitokset, jotka ovat kaloille vaellusesteitä. Pistekuormituksen osuus ravinnekuormituksesta on huomattavasti vähäisempi, mutta paikallisesti sen vaikutukset voivat olla merkittäviä. Pintavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeimpiä ovat vesienhoitoalueella erityisesti peltoviljelyn ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, suojavyöhykkeet ja kosteikot.
Vesienhoitoalueen itä-osien vesien hyvän tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen vaatii lisäksi mm. metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiden tehostamista. Pohjavesien tilaa uhkaavat erityisesti pilaantuneet maa-alueet, liikenne sekä asutus ja maankäyttö. Pohjavesien ympäristötavoitteiden kannalta tärkeimpiä toimenpiteitä ovat suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen, pilaantuneiden maa-alueiden ja pohjaveden tutkiminen sekä puhdistaminen ja peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimet.
Vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 561 milj. euroa vuodessa. Tästä 332 milj. euroa on muun lainsäädännön perusteella toteutettavia perus- ja muita perustoimenpiteitä ja 229 milj. euroa vesien-hoidon täydentäviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden toteutusta edistämään on esitetty lainsäädännöllisiä, taloudellisia, hallinnollisia ja tiedollisia ohjauskeinoja, joille on määritelty toteutusvastuut ja yhteistyötahot.
Kokoelmat
- Raportteja [1100]