Suomalaiset merimiehet 1900-luvun Buenos Airesissa ja siirtolaisuus
Nieminen, Marjatta (2003)
Nieminen, Marjatta
Siirtolaisuusinstituutti
2003
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031123241
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031123241
Kuvaus
Julkaisijan esipuhe
Kirjoittajan alkusanat
Resumen en español
Johdanto
1. Kansainvälinen Buenos Aires: ovi Argentiinaan
1.1. Merenkulku Suomen ja Argentiinan välillä 1900-luvulla
1.2. Merimiehet, siirtolaiset ja satama
2. Suomalaiset merimiehet
2.1. Mitä on olla merimies?
2.2. Merille lähtevä
2.3. Merimies vieraassa satamassa
2.4. Merimies-Unioni
2.5. Merimieskirkot
2.6. Suomalainen merimieskirkko Buenos Airesissa
3. Siirtolaisuus ja suomalaiset merimiehet
3.1. Elämää Buenos Airesin satamassa
3.2. Erilaisia tapauksia ja fragmentteja merimiesten elämästä
3.3. Jäädäkö vai ei? Paradigmaattiset tapaukset
3.4. Vertaileva viiteaineisto: ruotsalaiset merimiehet Argentiinassa
4. Siirtolaiseksi muuttuminen: pohdiskelua syistä ja seurauksista
4.1. Merimiessiirtolainen
5. ·Yhteenveto
Lähteet ja kirjallisuus.
Kirjoittajan alkusanat
Resumen en español
Johdanto
1. Kansainvälinen Buenos Aires: ovi Argentiinaan
1.1. Merenkulku Suomen ja Argentiinan välillä 1900-luvulla
1.2. Merimiehet, siirtolaiset ja satama
2. Suomalaiset merimiehet
2.1. Mitä on olla merimies?
2.2. Merille lähtevä
2.3. Merimies vieraassa satamassa
2.4. Merimies-Unioni
2.5. Merimieskirkot
2.6. Suomalainen merimieskirkko Buenos Airesissa
3. Siirtolaisuus ja suomalaiset merimiehet
3.1. Elämää Buenos Airesin satamassa
3.2. Erilaisia tapauksia ja fragmentteja merimiesten elämästä
3.3. Jäädäkö vai ei? Paradigmaattiset tapaukset
3.4. Vertaileva viiteaineisto: ruotsalaiset merimiehet Argentiinassa
4. Siirtolaiseksi muuttuminen: pohdiskelua syistä ja seurauksista
4.1. Merimiessiirtolainen
5. ·Yhteenveto
Lähteet ja kirjallisuus.
Tiivistelmä
Merimiehet ovat olleet suomalaisen siirtolaisuuden pioneereja kaikilla mantereilla. Ensimmäiset suomalaiset ylittivät päiväntasaajan eurooppalaisten löytöretkeilijöiden mukana tai hollantilaisissa ja englantilaisissa kauppalaivoissa.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla Etelä-Amerikassa liikkuneiden suomalaisten merimiesten määrä ei ole aivan vähäinen. Laivasta karanneista tai ulosmaksun ottaneista merimiehistä on tähän mennessä tiedetty kuitenkin vain vähän, sillä he eivät esiinny Suomen siirtolaistilastoissa tai muissa virallisissa lähteissä. Aina 1940-luvulle saakka merimies saattoi asettua Argentiinan maaperälle hyvinkin helposti ja kontrolli siitä, palasiko hän laivalle vai ei, oli lähes olematonta. Mies kiinnosti paikallisia viranomaisia vain, jos hän joutui jostakin syystä tekemisiin lain kanssa, tai varustamoa, jos se ei muuten saanut kokoon tarvittavaa miehistöä. Suurten kaupunkien, kuten Buenos Airesin, kujille seilori hävisi helposti myös ilman omaa tahtoaan.
Marjatta Niemisen tutkimuksen kohteena ovat Buenos Airesissa käyneet tai sinne jääneet suomalaiset merimiehet. Nieminen selvittää merimiesten ja siirtolaisuuden välistä yhteyttä sekä pohtii siirtolaisuuden syitä ja seurauksia.Kirjassa on useita valokuvia ja 85 merimiehen henkilöhakemisto.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla Etelä-Amerikassa liikkuneiden suomalaisten merimiesten määrä ei ole aivan vähäinen. Laivasta karanneista tai ulosmaksun ottaneista merimiehistä on tähän mennessä tiedetty kuitenkin vain vähän, sillä he eivät esiinny Suomen siirtolaistilastoissa tai muissa virallisissa lähteissä. Aina 1940-luvulle saakka merimies saattoi asettua Argentiinan maaperälle hyvinkin helposti ja kontrolli siitä, palasiko hän laivalle vai ei, oli lähes olematonta. Mies kiinnosti paikallisia viranomaisia vain, jos hän joutui jostakin syystä tekemisiin lain kanssa, tai varustamoa, jos se ei muuten saanut kokoon tarvittavaa miehistöä. Suurten kaupunkien, kuten Buenos Airesin, kujille seilori hävisi helposti myös ilman omaa tahtoaan.
Marjatta Niemisen tutkimuksen kohteena ovat Buenos Airesissa käyneet tai sinne jääneet suomalaiset merimiehet. Nieminen selvittää merimiesten ja siirtolaisuuden välistä yhteyttä sekä pohtii siirtolaisuuden syitä ja seurauksia.Kirjassa on useita valokuvia ja 85 merimiehen henkilöhakemisto.