Yliopistojen tutkintosysteemin kuvaaminen ja tutkintojen kehityksen ennustaminen systeemidynaamisella simulaatiomallilla

Abstract

Nuorten hidas siirtyminen korkeakoulutuksesta työelämään on yksi suomalaisen korkeakoulujärjestelmän pitkäaikaisista ongelmista. Alle puolet opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa. Korkeakouluja kannustetaan tukemaan opiskelijoita nopeampaan suoriutumiseen Opetus- ja Kulttuuriministeriön (OKM) säätämällä suoriteperusteisella rahoitusmallilla. Rahoitusmalli jakautuu kolmeen pääteemaan: koulutuksen, tutkimuksen, sekä koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteisiin. Indikaattoreilla mitataan korkeakoulujen tuotoksia, joiden perusteella valtion korkeakouluille jakama perusrahoitus jaetaan vuosittain.

Tässä raportissa esitellyn tutkimuksen tarkoituksena on ollut tutkia systeemidynaamisen simulaatiomallinnuksen käytettävyyttä suomalaisten yliopistojen tutkintojärjestelmän ja rahoitusmallin välisten yhteyksien selvittämisessä, sekä työkalujen käyttöä mahdollisten muutosten aiheuttamien vaikutusten ennakkoarvioinnissa. Tutkimus osoittaa, että valittu menetelmä tarjoaa toimivan tavan toteuttaa aihealueelle relevantteja analyysejä ja mallintaa sattumanvaraisuutta sisältäviä vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja. Raporttia varten rakennettu simulaatiomalli pystyy toistamaan systeemin rakenteeseen sisältyviä, reaalimaailman mukaisia aikaviiveitä, jotka ovat oleellisia yliopistojen tutkintojärjestelmää ja opiskeluaikaa kuvaavan prosessin mallintamisessa. Mallin ja tulosten toivotaan olevan hyödyllisiä koulutuspoliittista arviointia toteutettaessa ja osoittavan käytettyjen kaltaisten mallinnustyökalujen olevan relevantti vaihtoehto myös jatkoa ajatellen, mitä tulee koulutukseen liittyvään mallinnukseen. Ennustemallinnuksen paikka päätöksenteon tukivälineenä ja sen rajoitukset tulee kuitenkin ymmärtää ja ennustemallinnukseen liittyvät epävarmuudet hyväksyä.

Kehitetyllä simulaatiomallilla voidaan testata koulutuspoliittisten muutosten ja rahoitusmallin kannustimien (eri kannustinmallien) mahdollisia vaikutuksia yliopistojen tuloksellisuuteen ceteris paribus, ja ennakoida tutkintojen määrän kehitystä tulevaisuudessa. Mallien käytön (yleisesti) ja tässä tutkimuksessa rakennetun mallin demonstrointia varten tuotettujen simulaatioiden tulokset kuvaavat opintojen suoritusajan lyhenemisen merkitystä nuorten nopeammassa siirtymisessä työmarkkinoille ja/tai jatkokoulutukseen. Opintojen suorittamiseen vaikuttavat monet muut ulkoiset tekijät, joiden vuoksi kannustinmekanismien puhdasta vaikutusta on vaikeaa eristää ja tarkasti arvioida. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että pienet yliopistot voivat parantaa asemaansa perusrahoituksen osalta kasvattamalla tavoiteajassa valmistuneiden määrää, tämä näyttäytyy merkittävänä tilanteissa, joissa koulutusmääriä lisätään kansallisesti.