Simuloinnistako ratkaisu taistelun johtamisen kouluttamiseen? Vertailua sotilas- ja pelastusalan kesken
Etelämäki, Mauri (2000)
Etelämäki, Mauri
Koulutustaidon laitos (-2008)
Sotilaspedagogiikka
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 47
2000
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022020417634
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022020417634
Tiivistelmä
Maavoimien rauhanajan tärkein tehtävä on koulutus. Taistelun johtajana menestyminen edellyttää hyvää psyykkistä toimintakykyä. Johtajalle on välttämätöntä muodostaa sisäiset mallit taistelun johtamisesta. Sisäiset mallit muodostuvat ensisijaisesti kokemuksellisen oppimisen, harjoittelun ja omasta toiminnasta saatavan palautteen kautta. Heikoimmalle joukkueenjohtajan psyykkisen toimintakyvyn kehittämisessä reserviupseerikurssilla jää taistelun johtamisen kouluttaminen. Pääsyynä on resurssien puute. Yhtenä vaihtoehtona taistelun johtamisen kouluttamisen tehostamiseen on tarkasteltava simulointia.
Tutkimusmenetelmänä käytetään toiminnallista tutkimusta. Tarkoituksena on etsiä vastauksia erityisesti siihen, onko simuloitu taistelunjohtamiskoulutus käyttökelpoinen koulutusmuoto joukkueenjohtajan psyykkisen toimintakyvyn kehittämiseen? Muita kysymyksiä ovat
1. Miten taistelun johtamista voidaan simuloida 2. Kuinka koulutettavat kokevat simuloidun taistelunjohtamiskoulutuksen opetustapahtumana ja simuloinnin käyttöarvon 3. Kuinka paljon simulointia voidaan hyödyntää kriisiorganisaatioiden johtamiskoulutuksessa ja millä kokemuksilla 4. Kuinka simuloitu taistelunjohtamiskoulutus tulisi huomioida puolustusvoimien koulutuskulttuurissa?
Ensimmäistä osakysymystä käsitellään lähinnä asiakirjojen ja kirjallisuuslähteiden pohjalta. Toisen kysymyksen käsittelyssä hyödynnetään tapaustutkimuksista simuloidusta taistelunjohtamiskoulutuksesta. Kolmannen kysymyksen vastaukset haettiin kriisitilannejohtamista kouluttavalta oppilaitokselta, joka hyödyntää simulointia.
Simuloinnin lähtökohtana on oltava mahdollisimman oikeansuuntainen käsitys joukkueen taistelusta ja sen johtamisesta. Taistelukenttä on kyettävä esittämään uskottavasti ja johtamista on harjoiteltava maastossa käytettävillä välineillä ja keinoilla. Erityinen huomio on kiinnitettävä ajan ja tulen tehon kuvaamisen oikeansuuntaisuuteen. Tarkastelukohteeksi nousee laitealustojen ja ohjelmistojen lisäksi rajapintatekniikat.
Reserviupseerikoulun panssarintorjuntakomppaniassa on käytetty tulenkäytön simulaattoria, TUKSIa, taistelun johtamisen perusteiden kouluttamiseen. Tutkija pyrki selvittämään empiirisesti kurssilla 212, kuinka simuloitu taistelunjohtamiskoulutus koetaan oppimistapahtumana ja mahdollisesti syntyneiden valmiuksien käyttökelpoisuus maastossa tapahtuneessa taistelunjohtamisessa. Upseerioppilaat pitivät palautteessaan ennen yhteistoimintaharjoitusta pidettyä TUKSI-harjoitusta kokonaisuudessaan mielekkäänä ja opettavana. He katsoivat saaneensa valmiuksia maastossa tapahtuvaan taistelunjohtamiseen. Myös yhteistoimintaharjoituksen jälkeinen palaute oli positiivinen.
Pelastusopiston päällystökurssilla annetaan perusvalmiudet joukkueen kaltaisen kriisiorganisaation johtamiseen. Pelastusjoukkueen johtamisen kouluttamisen apuvälineeksi on hankittu oma hajautettu johtamissimulaattori, JHS. Kurssin aikaisissa simulaattoriharjoituksissa teoriatiedot pyritään muuttamaan taidolliseksi osaamiseksi. Harjoitukset on kytketty selkeästi perinteisempään, maastossa harjoitteluradoilla tapahtuvaan koulutukseen. Simuloinnissa painotetaan pienryhmäkoulutusta, äksiisiä, johtamistoiminnan seuraamista ja oppilaiden suorittamaa johtamistoiminnan purkamista.
Simuloitu johtamiskoulutus on oikein käytettynä pätevä menetelmä joukkueenjohtajan psyykkisen toimintakyvyn kehittämiseksi. Tämä edellyttää selkeiden opetustavoitteiden määrittelyä alatavoitteineen ja simuloinnin jatkuvaa mukanaoloa koulutuksessa. Yllättäen voidaan todeta kouluttajalle asetettavien vaatimusten kasvavan. Hänen on kyettävä itse olemaan dynaamisen johtajan malli. Harjoitusmuoto on intensiivinen ja vaatii pedagogisesti paljon.
Simulointi vaikuttaisi olevan johtamiskoulutuksen perusmenetelmiä. Sen tulisi vaikuttaa yhdessä kaksipuolisen simulaattoritaisteluharjoituksen kanssa aiempaa enemmän koulutuskulttuuriin, varsinkin kun kyseessä on tietoyhteiskunnalle luonteva koulutusmuoto.
Tutkimusmenetelmänä käytetään toiminnallista tutkimusta. Tarkoituksena on etsiä vastauksia erityisesti siihen, onko simuloitu taistelunjohtamiskoulutus käyttökelpoinen koulutusmuoto joukkueenjohtajan psyykkisen toimintakyvyn kehittämiseen? Muita kysymyksiä ovat
1. Miten taistelun johtamista voidaan simuloida 2. Kuinka koulutettavat kokevat simuloidun taistelunjohtamiskoulutuksen opetustapahtumana ja simuloinnin käyttöarvon 3. Kuinka paljon simulointia voidaan hyödyntää kriisiorganisaatioiden johtamiskoulutuksessa ja millä kokemuksilla 4. Kuinka simuloitu taistelunjohtamiskoulutus tulisi huomioida puolustusvoimien koulutuskulttuurissa?
Ensimmäistä osakysymystä käsitellään lähinnä asiakirjojen ja kirjallisuuslähteiden pohjalta. Toisen kysymyksen käsittelyssä hyödynnetään tapaustutkimuksista simuloidusta taistelunjohtamiskoulutuksesta. Kolmannen kysymyksen vastaukset haettiin kriisitilannejohtamista kouluttavalta oppilaitokselta, joka hyödyntää simulointia.
Simuloinnin lähtökohtana on oltava mahdollisimman oikeansuuntainen käsitys joukkueen taistelusta ja sen johtamisesta. Taistelukenttä on kyettävä esittämään uskottavasti ja johtamista on harjoiteltava maastossa käytettävillä välineillä ja keinoilla. Erityinen huomio on kiinnitettävä ajan ja tulen tehon kuvaamisen oikeansuuntaisuuteen. Tarkastelukohteeksi nousee laitealustojen ja ohjelmistojen lisäksi rajapintatekniikat.
Reserviupseerikoulun panssarintorjuntakomppaniassa on käytetty tulenkäytön simulaattoria, TUKSIa, taistelun johtamisen perusteiden kouluttamiseen. Tutkija pyrki selvittämään empiirisesti kurssilla 212, kuinka simuloitu taistelunjohtamiskoulutus koetaan oppimistapahtumana ja mahdollisesti syntyneiden valmiuksien käyttökelpoisuus maastossa tapahtuneessa taistelunjohtamisessa. Upseerioppilaat pitivät palautteessaan ennen yhteistoimintaharjoitusta pidettyä TUKSI-harjoitusta kokonaisuudessaan mielekkäänä ja opettavana. He katsoivat saaneensa valmiuksia maastossa tapahtuvaan taistelunjohtamiseen. Myös yhteistoimintaharjoituksen jälkeinen palaute oli positiivinen.
Pelastusopiston päällystökurssilla annetaan perusvalmiudet joukkueen kaltaisen kriisiorganisaation johtamiseen. Pelastusjoukkueen johtamisen kouluttamisen apuvälineeksi on hankittu oma hajautettu johtamissimulaattori, JHS. Kurssin aikaisissa simulaattoriharjoituksissa teoriatiedot pyritään muuttamaan taidolliseksi osaamiseksi. Harjoitukset on kytketty selkeästi perinteisempään, maastossa harjoitteluradoilla tapahtuvaan koulutukseen. Simuloinnissa painotetaan pienryhmäkoulutusta, äksiisiä, johtamistoiminnan seuraamista ja oppilaiden suorittamaa johtamistoiminnan purkamista.
Simuloitu johtamiskoulutus on oikein käytettynä pätevä menetelmä joukkueenjohtajan psyykkisen toimintakyvyn kehittämiseksi. Tämä edellyttää selkeiden opetustavoitteiden määrittelyä alatavoitteineen ja simuloinnin jatkuvaa mukanaoloa koulutuksessa. Yllättäen voidaan todeta kouluttajalle asetettavien vaatimusten kasvavan. Hänen on kyettävä itse olemaan dynaamisen johtajan malli. Harjoitusmuoto on intensiivinen ja vaatii pedagogisesti paljon.
Simulointi vaikuttaisi olevan johtamiskoulutuksen perusmenetelmiä. Sen tulisi vaikuttaa yhdessä kaksipuolisen simulaattoritaisteluharjoituksen kanssa aiempaa enemmän koulutuskulttuuriin, varsinkin kun kyseessä on tietoyhteiskunnalle luonteva koulutusmuoto.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]