Jåå! – Koodinvaihto yhdistää kielet : Tapaustutkimus koodinvaihdosta kaksikielisen ystäväporukan kirjallisessa vapaa-ajanviestinnässä WhatsApp-pikaviestintäpalvelussa
Karjala, Katariina (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201132169
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201132169
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää välineellisen tapaustutkimuksen avulla, minkälaista koodinvaihtoa suomen kielellä kommunikoivan kaksikielisen ystäväporukan välisessä, WhatsApp-pikaviestintäpalveluryhmässä käytävässä kirjallisessa viestinnässä ilmenee. Eri koodinvaihtotyyppien tarkastelun lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisissa tilanteissa ja mistä syistä eri koodinvaihtotyyppejä päädytään käyttämään kaksikielisessä keskusteluyhteisössä. Kolmantena tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, millä tavoin suullisessa kommunikaatiossa tapahtuva koodinvaihto eroaa nopeatempoisessa kirjallisessa viestinnässä tapahtuvasta koodinvaihdosta.
Tutkielman aineisto koostuu kuuden satakuntalaisen 25–30-vuotiaan naisen välisestä kirjallisesta viestinnästä WhatsApp pikaviestintäsovelluksessa kuuden vuoden ajalta. Aineistossa esiintyvien viestien aikaväli ulottuu vuoden 2015 puolivälistä vuoden 2021 puoliväliin. Kyseisellä aikavälillä viestintää on tapahtunut arviolta noin 16000 viestin verran. Tutkielman materiaalina puolestaan on käytetty koodinvaihtoa ja siihen liittyvien käsitteiden teoriaa käsittelevää aiempaa tutkimusta, jota hyödyntämällä on luotu aiemman tutkimuksen ja tarkasteltavan aineiston väliseen vuoropuheluun pohjautuva pohdinta.
Tarkastelun kohteena on ystäväporukan perustaman suljetun WhatsApp-ryhmän sisällä lähetetyt viestit, joiden pääasiallinen kieli eli matriisikieli on suomi. Useat ryhmän sisällä lähetetyt viestit sisältävät vaikutteita vieraista kielistä, kuten ruotsista ja englannin kielestä, mikä aikaansaa koodinvaihtoa viestien ja keskusteluiden sisällä.
Tutkimuksen yhtenä tärkeimpänä tuloksena selvisi, että eri koodinvaihtotyyppien ilmenemistä tarkastellessa lauseensisäisen koodinvaihdon osuus aineistossa on kattavin, mutta myös tag-koodinvaihdon osuus aineistossa on laaja. Toisena merkittävänä tuloksena selvisi, ettei koodinvaihdon ja lainan ero ole aina yksiselitteisesti pääteltävissä, ja että koodinvaihdon ja lainan ero voi olla toisinaan tulkitsijasta ja tutkittavasta kohteesta riippuen hyvin tulkinnanvarainen. Suomenkieliseen yhteisöön vakiintuneen vierasperäisen lainasanan tai -ilmauksen lisäksi on nimittäin otettava huomioon myös kielenkäyttäjän itse opitut lainasanat, jotka ovat vakiintuneet hänen henkilökohtaiseen sanavarastoonsa jostakin vieraasta kielestä. Tästä syystä oli vedettävissä johtopäätös siitä, että lauseensisäisen koodinvaihdon ja lainojen yhteinen osuus oli kattavin aineistossa.
Koodinvaihdon ilmenemisen syitä käsittelevä tulos on myös yksi tärkeimmistä tutkimuksen tuloksista. Koodinvaihtoa aiheuttaneiden tilanteiden tarkastelussa selvisi, että koodinvaihdon käyttöön vaikuttavat niin kielenkäyttäjän henkilökohtaiset kielelliset mieltymykset, taustat kuin tottumuksetkin. Joidenkin arkikieleen omaksuttujen vierasperäisten sanojen käyttöön vaikuttavat puolestaan ympäristön mukanaan tuomat vierasperäiset kielenkäyttöön liittyvät trendit.
Suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä tapahtuvan koodinvaihdon suurimmat erot liittyvät spontaanisuuteen ja kirjoitetun kielen tuomiin mahdollisuuksiin. Puhutun kielen spontaanisuus saa puhujan herkemmin käyttämään koodinvaihtoa kirjalliseen viestintään verrattuna, sillä kirjoitettua viestiä on mahdollista muokata aina viestin lähettämiseen saakka. Kirjallinen viestintä kuitenkin mahdollistaa sellaisen koodinvaihdon, joka on havaittavissa vain sanan tai ilmaisun kirjoitusasusta. Esimerkiksi aineistossa esiintyvä jåå-sana menettää helposti ruotsinkielisen vaikutteensa tilanteessa, jossa sana esitetään suullisesti.
Tutkielman aineisto koostuu kuuden satakuntalaisen 25–30-vuotiaan naisen välisestä kirjallisesta viestinnästä WhatsApp pikaviestintäsovelluksessa kuuden vuoden ajalta. Aineistossa esiintyvien viestien aikaväli ulottuu vuoden 2015 puolivälistä vuoden 2021 puoliväliin. Kyseisellä aikavälillä viestintää on tapahtunut arviolta noin 16000 viestin verran. Tutkielman materiaalina puolestaan on käytetty koodinvaihtoa ja siihen liittyvien käsitteiden teoriaa käsittelevää aiempaa tutkimusta, jota hyödyntämällä on luotu aiemman tutkimuksen ja tarkasteltavan aineiston väliseen vuoropuheluun pohjautuva pohdinta.
Tarkastelun kohteena on ystäväporukan perustaman suljetun WhatsApp-ryhmän sisällä lähetetyt viestit, joiden pääasiallinen kieli eli matriisikieli on suomi. Useat ryhmän sisällä lähetetyt viestit sisältävät vaikutteita vieraista kielistä, kuten ruotsista ja englannin kielestä, mikä aikaansaa koodinvaihtoa viestien ja keskusteluiden sisällä.
Tutkimuksen yhtenä tärkeimpänä tuloksena selvisi, että eri koodinvaihtotyyppien ilmenemistä tarkastellessa lauseensisäisen koodinvaihdon osuus aineistossa on kattavin, mutta myös tag-koodinvaihdon osuus aineistossa on laaja. Toisena merkittävänä tuloksena selvisi, ettei koodinvaihdon ja lainan ero ole aina yksiselitteisesti pääteltävissä, ja että koodinvaihdon ja lainan ero voi olla toisinaan tulkitsijasta ja tutkittavasta kohteesta riippuen hyvin tulkinnanvarainen. Suomenkieliseen yhteisöön vakiintuneen vierasperäisen lainasanan tai -ilmauksen lisäksi on nimittäin otettava huomioon myös kielenkäyttäjän itse opitut lainasanat, jotka ovat vakiintuneet hänen henkilökohtaiseen sanavarastoonsa jostakin vieraasta kielestä. Tästä syystä oli vedettävissä johtopäätös siitä, että lauseensisäisen koodinvaihdon ja lainojen yhteinen osuus oli kattavin aineistossa.
Koodinvaihdon ilmenemisen syitä käsittelevä tulos on myös yksi tärkeimmistä tutkimuksen tuloksista. Koodinvaihtoa aiheuttaneiden tilanteiden tarkastelussa selvisi, että koodinvaihdon käyttöön vaikuttavat niin kielenkäyttäjän henkilökohtaiset kielelliset mieltymykset, taustat kuin tottumuksetkin. Joidenkin arkikieleen omaksuttujen vierasperäisten sanojen käyttöön vaikuttavat puolestaan ympäristön mukanaan tuomat vierasperäiset kielenkäyttöön liittyvät trendit.
Suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä tapahtuvan koodinvaihdon suurimmat erot liittyvät spontaanisuuteen ja kirjoitetun kielen tuomiin mahdollisuuksiin. Puhutun kielen spontaanisuus saa puhujan herkemmin käyttämään koodinvaihtoa kirjalliseen viestintään verrattuna, sillä kirjoitettua viestiä on mahdollista muokata aina viestin lähettämiseen saakka. Kirjallinen viestintä kuitenkin mahdollistaa sellaisen koodinvaihdon, joka on havaittavissa vain sanan tai ilmaisun kirjoitusasusta. Esimerkiksi aineistossa esiintyvä jåå-sana menettää helposti ruotsinkielisen vaikutteensa tilanteessa, jossa sana esitetään suullisesti.
Kokoelmat
- 6121 Kielitieteet [142]