Selaus asiasanan mukaan kokoelmassa Sotataidon ytimessä -podcast
Viitteet 1-20 / 23
-
15 Sodan usvaa ja sumua Ukrainan sodassa
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 03.06.2022)Preussilainen kenraali Carl von Clausewitz esitteli 1800-luvulla konseptin, jota hän kutsui sodan usvaksi. Tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa, apulaissotilasprofessori Antti Paronen ja sotilasprofessori Marko Palokangas ... -
16 Sotilasstrategia valtiollisen tavoitteen saavuttamiseksi Ukrainan sodassa
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 10.06.2022)Valtiollisia tavoitteita, strategiaa ja sotilaallista voimankäyttöä. Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidonlaitoksen johtaja eversti Petteri Kajanmaa, sotataidon professori Marko Palokangas ja apulaissotilasprofessori Antti ... -
17 Sotataitoa ja taidottomuutta maalla, merellä ja ilmassa
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 10.06.2022)Ukrainassa käydään sotaa maalla, merellä ja ilmassa. Viimeisessä Ukrainan sotaa käsittelevässä podcast-jaksossa everstiluutnantti Jarmo Mattila, komentaja Iiro Penttilä, everstiluutnantti Inka Niskanen sekä sotilasprofessori ... -
18 Venäläinen sotataito Ukrainan sodassa
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 13.09.2022)ERIKOISJAKSO: Ukrainan sotaa on kestänyt jo puoli vuotta. Ukrainan itsenäisyyspäivänä äänitetyssä erikoisjaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän tutkimusavustaja Santeri Kytöneva, everstiluutnantti Simo Pesu sekä ... -
26 Vuosi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 24.02.2023)ERIKOISJAKSO: Vuosi sitten 24.2.2022 Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Tässä jaksossa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän tutkimusavustaja Santeri Kytöneva, everstiluutnantti Simo Pesu ja erikoistutkija ... -
27 Nuoret ja maanpuolustustahto
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 01.03.2023)Jaksossa käsitellään nuorten suhtautumista maanpuolustukseen, asevelvollisuuteen ja Suomen turvallisuuteen. Lisäksi jaksossa avataan mitä varusmiespalveluksen suorittaminen erityistehtävissä tarkoittaa. Äänessä ovat ... -
33 Strateginen kulttuuri ja sen tutkimus
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 24.05.2023)Miten EU-maiden yhä syvenevä puolustusyhteistyö onnistuu, kun niiden välillä on niin suuria eroja? Muuttuvatko valtiot keskenään samankaltaisiksi yhteistyön johdosta? Entä ovatko samanlainen politiikka ja ajattelu yhteistyön ... -
34 Laaja-alainen vaikuttaminen osana nykyaikaista sodankäyntiä
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 06.06.2023)Sotilaallisen voimankäytön ohella yhteiskuntaan ja poliittisiin päättäjiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan vihamielisesti monin eri tavoin. Minkälaisia ovat laaja-alaisen vaikuttamisen keinot ja ilmentymät? Entä miten ... -
35 Venäjä arktisella alueella 2020-luvulla
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 21.06.2023)Mitkä ovat Venäjän tavoitteet arktisella alueella? Millaisilla keinoilla se pyrkii lisäämään sotilaallista toimintakykyään ihmisen toiminnan kannalta osittain jopa vihamielisissä olosuhteissa? Tässä jaksossa ... -
36 Laajan reservin hyöty maanpuolustuksen tukena
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 05.07.2023)Miten laajaa reserviä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tulevaisuudessa? Entä millaisia esimerkkejä vastaavasta toiminnasta löytyy muualta maailmasta? Muuttunut turvallisuustilanne on herättänyt keskustelua reserviläisten ... -
38 Maavoimien taistelutapa ja taktiikka
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 02.08.2023)Millainen on Suomen maavoimien taistelutapa ja miten sitä koulutetaan asevelvollisille? Miten taistelutapaa on tutkimuksen avulla viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty? Entä ovatko Ukrainan sodasta tehdyt havainnot ... -
39 Taisteluita edeltävät tappiot sodassa
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 16.08.2023)Sotilaallisen operaation alkuvaiheen tappioista merkittävän osan on havaittu johtuvan varsinaiseen taistelutoimintaan liittymättömistä syistä. Mistä nämä niin kutsutut inertiatappiot johtuvat? Sotilasprofessori Marko ... -
40 Miten kriiseistä toivutaan?
(30.08.2023)Miten kriiseistä toivutaan ja millä tavalla kriisinsietokykyä voidaan kasvattaa? Kuinka Suomen kansantalous ja koko yhteiskunta on varautunut kriiseihin ja niistä toipumiseen? Jaksossa sotilasprofessori Marko Palokankaan ... -
41 Tekoäly sodankäynnissä
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 13.09.2023)Tekoälyn käyttöönotolla odotetaan olevan merkittävä vaikutus tulevaisuuden sodan ja taistelun kuvaan, kansalliseen puolustukseen ja johtamiseen. Tekoälyllä on potentiaalia parantaa kykyä ja päätöksentekoprosesseja, mutta ... -
42 Siviili-sotilasyhteistoiminnan merkitys varautumisessa
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 27.09.2023)Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa etukäteissuunnitelmin ja harjoittelemalla väestön suojaamista eri toimenpitein. Mitä tarkoitetaan siviili-sotilasyhteistoiminnalla? ... -
43 Sopimuspalokunnat osana Suomen kokonaisturvallisuutta
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 10.10.2023)Suomen kokonaisturvallisuus perustuu erilaisten toimijoiden tiiviiseen yhteistyöhön. Viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi turvallisuuden ylläpitoon, varautumiseen ja valmiuteen osallistuu myös kolmas ja neljäs sektori, ... -
44 Energia aseena ja kansainvälisen turvallisuuden horjuttajana
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 27.10.2023)Miltä näyttää energian saannin turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa? Entä miten energiaa on käytetty välineenä tai jopa aseena kansainvälisen turvallisuuden horjuttamiseksi? Sotilasprofessori Marko Palokankaan vieraana näistä ... -
45 Mitä Nato merkitsee Suomelle?
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 11.11.2023)Mitä Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle ja mitä Suomi merkitsee Natolle? Suomen turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisu ... -
46 Kuka puolustaa bitti-Suomea?
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 15.11.2023)Jakson aiheena on Suomen kyberturvallisuus ja sen yhtenä osana Puolustusvoimien vastuulla oleva kyberpuolustus. Kybertoimintaympäristö on luonteeltaan täysin erilainen, kuin perinteinen fyysinen toimintaympäristö. Siinä ... -
47 Perheiden ja kotien varautuminen kriiseihin ja poikkeusoloihin
(Maanpuolustuskorkeakoulu, 22.11.2023)Suomen kokonaisturvallisuuden ylläpitoon ja rakentamiseen osallistuvat viranomaisten ja elinkeinoelämän lisäksi yhtä lailla yhdistykset ja järjestöt, eli niin sanottu kolmas sektori. Liian vähälle huomiolle usein kuitenkin ...