Yhdysvaltain ilmavoimien kehittäminen : suurvaltakamppailun vaikutus ilmavoimien suorituskyvyn kehittämiseen

Abstract

Yhdysvaltain vastustajien suorituskykyjen kehittyminen ja Yhdysvaltojen asevoimien kehit-tämisen keskittyminen kylmän sodan jälkeisiin alueellisiin sotiin ja terrorismin vastaiseen sotaan ovat luoneet merkittävän haasteen Yhdysvaltain joukkojen toiminnanvapaudelle ja sotilasoperaatioille maailmanlaajuisesti. Se on ajanut Yhdysvaltain ilmavoimat tilanteeseen, jossa sillä on suuri määrä ikääntyvää kalustoa, tarve uudelleen rakentaa valmius korkean ta-son taisteluoperaatioihin ja riittämätön rahoitus uusien järjestelmien hankkimiseksi, joita se tarvitsee puolustusstrategian vaatimuksiin vastaamiseksi. Ilmavoimien ylimmän johdon mu-kaan ilmavoimien valmius oli vuonna 2017 alimmillaan koko sen historian aikana ja sen ratkaiseva etulyöntiasema suurvaltavastustajiin nähden oli häviämässä. Tutkimuksessa Yhdysvaltain ilmavoimien kehittämistä tarkastellaan Kylmän sodan jälkei-sellä ajan asteittaisesta siirtymisestä alueellisista sodista ja terrorismin vastaisesta sodasta takaisin suurvaltavastustajien muodostaman potentiaalisen sodan uhkan mukaiseen uhkaperusteiseen asevoimien kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka Yhdysvaltojen ilmavoimia kehitetään vastaamaan Kiinan ja Venäjän kehittyvien suorituskykyjen aiheuttamaan haasteeseen, jotta ilmavoimat saavuttaa puolustushallinnon sille asettamat vaatimukset. Tutkimusongelmana on Miten Yhdysvaltain asevoimien kehittämisnäkökulman muutos suurvaltakeskeiseen uhkaperusteiseen puolustussuunnitteluun vaikuttaa ilmavoimien kehittämiseen? Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä käytetään laadulliseen tutkimusotteeseen perustuvaa asiakirjoihin ja dokumentteihin tukeutuvaa aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusmenetelmällä analysoidaan Yhdysvaltain asevoimien kehittämisnäkökulman muutoksen vaikutusta ilmavoimien kehittämiseen. Menetelmällä lähdeaineistoista pyritään löytämään Yhdysvaltain ilmavoimien kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä, arvioimaan niiden merkitystä peilaamalla niitä nykytilanteeseen sekä tekemään johtopäätöksiä niiden vaikutuksesta ilmavoi-mien tulevaisuuden näkymiin ja kehityssuuntiin. Puolustusstrategian mukaisten vaatimusten täyttämiseksi ilmavoimaministeriön budjetti on kasvanut tasaisesti vuodesta 2018 alkaen. Kasvu ei odotuksista huolimatta ole kuitenkaan kohdistunut toistaiseksi lainkaan kaluston hankintamenoihin, vaikka ilmavoimat tarvitsee huomattavan taistelukonekaluston määrän lisäyksen vastaamaan sille asetettuihin vaatimuksiin. Ilmavoimaministeriö on kohdentanut rahoituksen lisäyksen pääosin tutkimukseen, kehitykseen, testaukseen ja arviointiin (RDT&E), joka on noussut ensi kertaa koko ilmavoimien historian ajan hankintamenoja suuremmaksi. Ilmavoimat panostaakin merkittävästi seuraavan sukupolven järjestelmiin, joista merkittävimmät kehitysohjelmat B-21-pommikoneen lisäksi ovat Next Generation Air Dominance (NGAD) ja sen sisältämä 6. sukupolven hävittäjän kehitysohjelma sekä Advanced Battle Management System (ABMS) -kehitysohjelma. Ilmavoimat kehittää tehtäviä ja käyttöperiaatteita vastaamaan sille puolustusstrategiassa sekä asevoimien konsepteissa ja doktriineissa annettuja vaatimuksia. Kehittämisen strategiana on edistää ilmavoimien operaatioiden verkottuneisuutta, jonka turvin se on tarkoitus nostaa kehityksessä sukupolven verran vastustajiaan edelle. Ydinsanomana on operatiivisten toimintaympäristöjen rajat ylittävien yhteisoperaatioiden ja suorituskykyjen integraatio, jonka merkitystä myös ilmavoimien uusittu päädoktriini korostaa vastustajien A2/AD-suorituskykyjen muodostamaan uhkaan vastaamiseksi. Käyttöperiaatteiden kehittämiseen vaikuttaa vahvasti myös uusien suorituskykyjen käyttöönotto, jota niiden hidas kehitys- ja tuotantovauhti voi pahimmillaan huomattavasti rajoittaa. Ilmavoimat on haastavassa tilanteessa, kun se kehittää suorituskykyään vastaamaan puolus-tusstrategian mukaisiin suorituskykyjen määrällisiin ja kyvykkyysvaatimuksiin Ilmavoimien kaksi tärkeintä taistelukonekalusto-ohjelmaa, F 35A-hävittäjä sekä B 21-pommikone, tuovat ilmavoimille huomattavan suorituskykylisän potentiaalista suurvaltavastustajaa vastaan. Osa käytössä olevista ja tulevista suorituskyvyistä varattaneen pääosin vain potentiaaliseen suurvaltavastustajaa vastaan käytävään sotaan ja osa vain matalan intensiteetin, kuten terrorismin vastaisiin operaatioihin. Kehitys voi myös johtaa siihen, että joidenkin tehtävätyyppien suorittaminen jätetään tulevaisuudessa kokonaan tai ainakin pääosin muiden puolustushaarojen vastuulle. Ilmavoimien merkittävä panostus seuraavan sukupolven suorituskykyjen kehittämiseksi käytössä olevan kaluston hankintamäärien kasvattamisen sijaan on sodankäynnin vallankumouksen hengessä tehty kunnianhimoinen yritys panostaa edelleen määrän sijasta laatuun ja edistyksellisen teknologian tuomaan ylivoimaan. Onnistuessaan ohjelmat lisäävät ilmavoimien kaipaamaa taistelukonekaluston suorituskykyä ja parantavat ilmavoimien kaikkien ydintehtävien tehokkuutta. Ohjelmat myös edelleen syventävät asevoimien integraatiota sekä parantavat sen yhteisoperaatiokykyä yli operatiivisten toimintaympäristöjen puolustushallinnon ohjauksen mukaisesti. Haasteena on pysyä riittävästi vastustajien teknologista kehitystä edellä, joka ei epäonnistuessaan tuota vaadittua suorituskykylisäystä vaan yhdessä kaluston vajaan määrällisen kehityksen lisäksi edelleen kaventaa Yhdysvaltain ilmavoiman etulyöntiasemaa.