Euroopan unionin ja Venäjän välisten suhteiden vaikutus Suomen rajaturvallisuuteen

Abstract

EU:n ja Venäjän nykysuhteiden heikko tila alkoi Venäjän liittäessä kansainvälisen oikeuden vastaisesti Krimin niemimaan itseensä ja aloittaessaan Ukrainan konfliktin vuonna 2014. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia EU:n ja Venäjän välisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten suhteiden tilalla ja kehityksellä lähitulevaisuudessa on Suomen rajaturvallisuuteen. Tutkimuksen keskiössä on rajaturvallisuus, jonka merkitys EU:n alueen turvallisuuden ylläpitämisessä on korostunut 2010-luvun aikana. Tutkimuksen teoreettisena näkökulmana on Euroopan unionin normatiivinen valta, jonka mukaisesti EU:n ulkopoliittiseen toimintaan kuuluvat sen omaksumat normit. Laadullisen sisällönanalyysin keinoin tutkimuksessa selvitettiin EU:n ja Venäjän välisistä suhteista rajaturvallisuuden näkökulmasta keskeiset siihen vaikuttavat tekijät. Näitä tekijöitä tarkasteltiin euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden osalta ja sen toimeenpanoon verraten. Selvitettyjen tekijöiden avulla analysoitiin vaikutuksia Suomelle huomioiden kahdenvälisyys Venäjän kanssa. Keskeisin tutkimusaineisto koostui eri strategiadokumenteista, Euroopan unionin Suomea EU-jäsenenä velvoittavasta lainsäädännöstä, sekä Suomen ja Venäjän rajavartioyhteistyötä määrittävistä valtiosopimuksista. Tutkimuksessa selvisi, että osapuolten ulko- ja turvallisuuspoliittisten suhteiden heikko tila heijastuu myös euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toimeenpanoon. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex ei toimivallastaan ja olemassa olevasta yhteistyösopimuksesta huolimatta tee kolmas maa - yhteistyötä Venäjän kanssa. Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toimeenpanolla on keskeinen merkitys turvallisuuden tuottajana ja tutkimuksessa selvisi toimintakyvyn, tilannekuvan ja tietojenvaihdon olevan sen osa-alueista ne tekijät, joiden toimeenpanosta Suomen tulee kaikissa tilanteissa huolehtia tarvittaessa kahdenvälisellä yhteistyöllä Venäjän kanssa. Vaikutukset Suomen rajaturvallisuuteen voivat kohdistua osana Schengen-alueen yhteiseen turvallisuuteen vaikuttamisena tai huolestuttavampina vaihtoehtona kohdistuessaan ainoastaan Suomeen. EU-jäsenyys on keskeisin Suomen kansainvälistä asemaa määrittävä tekijä. Turvallisuus ja vakaus pohjoisilla alueilla on Suomelle tärkeää. Suomen geopoliittinen ja historiallinen asema Venäjän naapurivaltiona, sekä sijainti Euroopan unionin reuna-alueella huomioiden tulee Suomen aina varmistua sen intressissä oleva rajaturvallisuuden toimeenpano. EU:n ja Venäjän väliset huonot suhteet aiheuttavat kahdenvälisyyden korostumista ja Suomen on tasapainoiltava näitten reunaehtojen kanssa.