Aseellinen toiminta kauppa-aluksia vastaan kansainvälisessä aseellisessa selkkauksessa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kansainvälinen oikeus sääntelee sodankävijävaltion vaikuttamista vihollisen kauppameriliikenteeseen valtioiden välisen aseellisen selkkauksen aikana. Rajausten perusteella tutkimuksen pääkysymykseksi muotoutui: Miten kansainvälinen oikeus sääntelee sota-alusten aseellista toimintaa kauppa-aluksia vastaan kansainvälisessä aseellisessa selkkauksessa. Osana tutkimusta selvitettiin miten merivyöhykkeet vaikuttavat aseellisen toiminnan sääntöihin ja voiko kauppa-alus suojautua aseelliselta toiminnalta kulkemalla puolueettomalla merialueella. Tutkimus toteutettiin noudattaen eurooppalaista oikeuspositivistista lähestymistapaa. Siinä huomio keskittyy voimassa oleviin oikeussääntöihin, joita tulkitaan sellaisina kuin ne ovat tarkasteluhetkellä. Tähän lähestymistapaan perustuvan tieteisopin tarkoituksena on jäsennellä ongelmaan liittyvistä oikeuslähteistä kokonaisuus, selventää siihen sovellettavien oikeussääntöjen sisältöä tulkinnan avulla, ja näiden perusteella esittää tarkasteltavan ongelman oikeudellinen tila. Oikeuslähteinä käytettiin valtiosopimuksia ja tapaoikeuden käsikirjoja. Oikeuslähteiden tulkinnassa hyödynnettiin niihin liittyviä kommentaareja sekä asiantuntijoiden kirjoituksia. Viime vuosisadan sotien käytäntöä, jossa kauppa-aluksia upotettiin valtavia määriä, voidaan pitää nykyisten merisodankäynnin oikeussääntöjen vastaisena. Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden tekemä valinta sotilaskohteen määritelmän ilmaisun 'tehokas vaikutus sotatoimiin' liittämisestä osaksi aseellisen toiminnan edellytyksiä kauppa-aluksia vastaan, on parantanut rahtia kuljettavien kauppa-alusten suojaa aseelliselta toiminnalta. Tavanomaista rahtia kuljettava kauppa-alus ei ole sallittu kohde aseelliselle toiminnalle, ellei se ole aseistettu tai tuota tiedustelutietoa asevoimille, kulje vihollisen sota-alusten saattueessa tai vastusta alustarkastusta tai haltuunottoa. Vihollisen taloudelliseen heikentämiseen pyrkivä kauppa-alusten tuhoaminen ei siis ole kansainvälisen oikeuden sääntöjen perusteella sallittua. Puolueettomien valtioiden kauppa-alukset nauttivat lähtökohtaisesti vihollisen kauppa-aluksia parempaa suojaa. Jos puolueeton alus kuljettaa rahtia vihollisen satamaan tai satamasta muodostuvat aseellisen toiminnan säännöt lähes vihollisen kauppa-aluksia vastaaviksi. Puolueettomia kauppa-aluksia koskevissa säännöissä korostuvat vaatimukset kohteen varoittamisesta ennen aseellisen toiminnan aloittamista. Puolueettomien valtioiden talousvyöhykkeet eivät käytännössä rajoita aseellista toimintaa kauppa-aluksia vastaan Itämerellä. Kulkiessaan puolueettoman valtion aluevesillä kauppa-alusta vastaan ei saada kohdistaa aseellista toimintaa. Kauppa-alus voi halutessaan käyttää puolueettoman valtion aluevesiä suojautuakseen aseelliselta toiminnalta. Mikäli Suomi ohjaisi meriliikenteensä kulkemaan puolueettoman merialueen kautta, Suomen toiminta olisi mahdollista tulkita puolueettomuuden loukkaukseksi. Se ei kuitenkaan poistaisi kauppa-aluksilta puolueettoman merialueen aikaansaamaa suojaa.