Maanpuolustustahtoisuuden yhteys turvallisuuden ja turvattomuuden tunteisiin maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidekyselyissä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin maanpuolustustahtoisuuden yhteyttä turvallisuuden ja turvattomuuden tunteisiin. Tarkoituksena oli syventää tutkimuksellista keskustelua, jossa on pyritty hienojakoisesti erottelemaan niitä tekijöitä, jotka vahvistavat tai heikentävät kansalaisten halua puolustaa omaa maataan. Opinnäytetyössä hyödynnettiin maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) perinteistä tapaa mitata maanpuolustustahtoisuutta, mutta otettiin myös huomioon viime vuosina tutkimuskentässä tehdyt keskustelunavaukset laajemmasta tavasta ymmärtää kansalaisten maanpuolustukseen suhtautumista. Opinnäytetyön empiirisenä aineistona käytettiin maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidekyselyissä vuosina 2012, 2013, 2014, 2015, 2017 ja 2018 kerättyjä aineistoja. Aineistot sisälsivät yhteensä 6118 henkilön vastaukset kattaen alueellisesti koko Suomen Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Aiemmin kerätty aineisto tarjosi laajuutensa ja sisältönsä puolesta sellaisia tutkimuksellisia mahdollisuuksia, joita ei oltu vielä läheskään kaikilta osin hyödynnetty. Valitun aineiston analyysi toteutettiin määrällisellä tutkimusotteella tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Keskeisimpiä analyysimenetelmiä olivat ristiintaulukoinnit, varianssianalyysit ja t-testit sekä lineaariset regressioanalyysit. Tutkimuksellisesti maanpuolustustahtoisuutta tarkasteltiin yleisen ja henkilökohtaisen maanpuolustustahdon sekä puolustusmäärärahoihin suhtautumisen näkökulmasta. Turvallisuuden ja turvattomuuden tunteiden tarkastelun näkökulmana puolestaan olivat käsitykset yleisestä turvallisuuskehityksestä ja sotilaallisesta uhkasta sekä huolta tulevaisuudesta aiheuttavat tekijät. Puolustusmäärärahoihin suhtautumisen ja turvallisuuden sekä turvattomuuden tunteiden välillä havaittiin lähes kaikissa aineistoissa tilastollisesti merkitsevä yhteys. Havainnon mukaan eniten turvattomuutta kokevat olivat keskimääräistä valmiimpia kasvattamaan puolustusmäärärahoja. Yleisen maanpuolustustahdon osalta tilastollisesti merkitsevä yhteys turvallisuuden ja turvattomuuden tunteisiin havaittiin hieman alle puolessa suoritetuista analyyseista. Lähes kaikkien havaintojen mukaan maanpuolustustahtoiset kokivat enemmän turvattomuutta suhteessa ei maanpuolustustahtoisiin. Henkilökohtaisen maanpuolustustahdon osalta tilastollisesti merkitsevä yhteys havaittiin vain kahdessa aineistossa eikä yhteyden suunta toistunut samankaltaisena edes näiden aineistojen välillä. Tutkimustulosten perusteella suhtautuminen puolustusmäärärahoihin oli tarkastelluista maanpuolustus-tahdon ulottuvuuksista vahvimmin yhteydessä turvallisuuden tunteeseen. Vähintään osittain tulosta kui-tenkin selittää määrärahaväittämän muista väittämistä poikkeava mitta-asteikko, joka helpottaa tilastolli-sesti merkitsevän yhteyden havaitsemista. Tutkimustuloksen perusteella näyttää myös todennäköiseltä, että henkilökohtainen maanpuolustustahto mittaa suurelta osin eri asennetta kuin yleinen maanpuolustus-tahto ja suhtautuminen puolustusmäärärahoihin. Tutkimusprosessin aikana tehtiin myös useita muita havaintoja paitsi tutkimuskohteesta myös MTS-aineiston tutkimuksellisesta käytettävyydestä. Nämä havainnot muodostavat keskeisen osan tämän opinnäytetyön kontribuutiosta tutkimuskentälle.