Deterrenssiä rakentamassa
Järvi, Kalle (2021)
Järvi, Kalle
Sotataidon laitos
Strategia
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 60
2021
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110353614
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110353614
Tiivistelmä
Tutkimuksen keskiössä on valtioiden toiminta suhteessa toisiinsa. Valtioiden toiminta näh-dään konstruoituneena todellisuutena, joka muokkaantuu jatkuvasti. Kohdeaineistona olevat Yhdysvaltojen ja Venäjän strategia-asiakirjat vuosilta 2009-2019 nähdään todellisuuden rakennuspalikoina. Valtiot viestivät asiakirjoilla kokemiaan uhkia, tavoittelemiaan päämääriä sekä toimenpiteitä, joilla päämäärät saavutetaan. Ilmiönä deterrenssi voidaan jakaa deterrenssiteoriaan, deterrenssiin käsitteenä sekä toisaalta deterrenssistrategiaan. Tutkimuksessa rakennetaan lähdeaineistoon perustuen deterrenssi-kolmio. Deterrenssikolmio tuottaa sisällönanalyysin avulla kokonaiskuvan valtion tulkitse-masta toimintaympäristöstä, valtiota uhkaavista toimijoista sekä valtion deterrenssistrategi-asta, jolla uhkiin pyritään vastaamaan. Tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja on, että valtion deterrenssistrategia muuttuu ja muo-vautuu tilannesidonnaisesti. Valtioiden kanssakäymisessä deterrenssi toimii todellisuuden rakentajana. Deterrenssin viestiminen on teko, jolla valtio muokkaa toimintaympäristöään haluttuun suuntaan. Kohteen arvio toisen osapuolen deterrenssistä antaa deterrenssille sen lopullisen merkityksen. Näin ollen muovautuva toimintaympäristö saa merkityksensä sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Deterrenssiteorian keskeiset teemat eli kynnyksen luominen, sodan välttäminen sekä vies-tintä ovat 2000-luvullakin deterrenssiteorian ytimessä. Deterrenssin ilmeneminen laaja-ala-sempana ja monimuotoisempana ei tarkoita sitä, että itse teoria olisi muuttunut. Tarkastelmalla deterrenssistrategiaa kolmiomallin avulla, kykenemme havaitsemaan strategiamalleissa painotuseroja. Kykenemme havaitsemaan, minkälaisen deterrenssistrategian valtio on valinnut käyttöönsä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2404]