Merivoimien varusmiesten oppimisympäristöt

Abstract

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli tarkastella varusmiesten oppimisympäristöjä osana merivoimien varusmieskoulutusta ja selvittää miten oppimisympäristöjä hyödynnetään ja kehitetään. Tarkoituksena oli muodostaa uusi tulkinta Puolustusvoimien oppimisympäristökäsitteestä sekä osoittaa käytännön ratkaisuja oppimisympäristöjen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristöjä tarkasteltiin organisaation näkökulmasta koulutukseen vaikuttavien tekijöiden ja niiden muodostaman kokonaisuuden kautta. Tutkimuksen teoriasidonnaisuus liittyi hermeneuttiseen sotilaspedagogiikan viitekehykseen, koulutusjärjestelmään sekä konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Tutkimuksen tavoitteet muodostettiin neljän alakysymyksen avulla, jolloin oppimisympäristökäsite asetettiin koulutuksen viitekehykseen ja selvitettiin miten varusmiesten koulutusta voi tehostaa ja miten oppimisympäristöjä hyödynnetään ja kehitetään. Varusmieskoulutuksen oppimisympäristöjä tarkasteltiin eri johtamistasoilla palvelevien koulutustoimialan ja sen kehittämiseen osallistuvien asiantuntijoiden näkökulmasta. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluin. Tutkimuksen perusjoukko (n=9) koostui viidestä merivoimien koulutuspäälliköstä ja neljästä oppimisympäristöjen kehittämiseen osallistuneesta asiantuntijasta. Tutkimusasetelma perustui laadullisiin menetelmiin. Laadullisen sisällönanalyysin perusteella kartoitettiin ja kategorisoitiin oppimisympäristöt ja niihin liittyvät tekijät omiksi kokonaisuuksiksi. Keskeisimmät tulokset liittyvät oppimisympäristökäsitteen ymmärtämiseen laajempana ja moniulotteisempana kokonaisuutena sekä eri keinoihin oppimisympäristöjen hyödyntämiseen, erityisesti menetelmällisten ja virtuaalisten tekijöiden kautta. Tulosten pohjalta esitettiin uusi tulkinta oppimisympäristökäsitteen ymmärtämisestä varusmieskoulutuksessa. Puolustusvoimissa oppimisympäristöjä kehitetään osana puolustusjärjestelmää toiminnallisin prosessein. Alemmilla johtamistasoilla kehittäminen tapahtuu näiden laajempien prosessien ulkopuolella, keskittyen menetelmien ja koulutustapahtuman kehittämiseen. Aiempi tutkimus ja tämän tutkimuksen aineisto osoittavat miten vaikea oppimisympäristöjä on tarkasti määritellä ja kategorisoida. Subjektiiviset näkökulmaerot oppimisympäristöjen ja niihin liittyvien tekijöiden hahmottamisessa antavat erheellisen kuvan koulutukseen liittyvästä kokonaisuudesta, jossa oppimisympäristöt ovat tulosten mukaan yksi tekijä muiden joukossa.