Henkilöstösuunnittelun yhteys upseerin motivaatioon
Rosti, Riku (2021)
Rosti, Riku
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 60
2021
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110353592
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110353592
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa upseeriston motivaatiosta ja selvittää, miten upseeriston motivaation ja sen muodostumiseen voidaan vaikuttaa tehtävä- ja seuraajasuunnittelun periaatteella toteutettavan henkilöstösuunnittelun kautta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin maailmanlaajuisesti tunnustettua itseohjautuvuusteoriaa (Self Determination Theory), jossa ihmisen motivaatio muodostuu kolmesta universaalista psykologisesta perustarpeesta. Omaehtoisuudesta, kyvykkyydestä ja yhteenkuuluvuudesta.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella upseereilta, jotka olivat vaihtaneet tehtävää kotimaassa vuosien 2018-2019 aikana, ja joiden siirron Puolustusvoimain komentaja tai Pääesikunnan päällikkö oli ratkaisut. Kysely lähetettiin 357 upseerille, joista 259 (72,55%) vastasi kyselyyn. Kerätty aineisto analysoitiin käyttäen tilastollisia menetelmiä (ANOVA, MANOVA) ja IBM SPSS Statistics Data Editor -ohjelmaa. Avoimia vastauksia käytettiin tilastollisilla menetelmillä saatujen tuloksien tulkitsemisen tukena.
Tutkimus osoittaa, että upseeriston kokema motivaatio muodostuu itseohjautuvuusteorian mukaisesti. Teoriaa voidaan hyödyntää Puolustusvoimien kontekstissa. Tulosten perusteella työyhteisö ja hankitun osaamisen hyödyntäminen vaikuttavat eniten upseeriston kokemaan motivaatioon sekä sen vaihteluun. Keskeisimmät johtopäätökset ovat, että upseerin motivaatioon voidaan vaikuttaa huomioimalla yksilön omaehtoisuuden ja kyvykkyyden tarpeet osana tehtävä- ja seuraajasuunnittelua sekä tiedostamalla työyhteisön keskeinen merkitys motivaation lähteenä.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella upseereilta, jotka olivat vaihtaneet tehtävää kotimaassa vuosien 2018-2019 aikana, ja joiden siirron Puolustusvoimain komentaja tai Pääesikunnan päällikkö oli ratkaisut. Kysely lähetettiin 357 upseerille, joista 259 (72,55%) vastasi kyselyyn. Kerätty aineisto analysoitiin käyttäen tilastollisia menetelmiä (ANOVA, MANOVA) ja IBM SPSS Statistics Data Editor -ohjelmaa. Avoimia vastauksia käytettiin tilastollisilla menetelmillä saatujen tuloksien tulkitsemisen tukena.
Tutkimus osoittaa, että upseeriston kokema motivaatio muodostuu itseohjautuvuusteorian mukaisesti. Teoriaa voidaan hyödyntää Puolustusvoimien kontekstissa. Tulosten perusteella työyhteisö ja hankitun osaamisen hyödyntäminen vaikuttavat eniten upseeriston kokemaan motivaatioon sekä sen vaihteluun. Keskeisimmät johtopäätökset ovat, että upseerin motivaatioon voidaan vaikuttaa huomioimalla yksilön omaehtoisuuden ja kyvykkyyden tarpeet osana tehtävä- ja seuraajasuunnittelua sekä tiedostamalla työyhteisön keskeinen merkitys motivaation lähteenä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2404]