Rynnäkkökiväärien seuraava sukupolvi
Prättälä, Timo (2021)
Prättälä, Timo
Sotatekniikan laitos
Sotatekniikka
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssi 60
2021
Teos on tarkoitettu opetus- ja tutkimus- sekä yksityiseen käyttöön voimassa olevien tekijänoikeuslain säädösten mukaan. Teoksen kaupallinen hyödyntäminen on kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110353452
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021110353452
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin rynnäkkökiväärien eri ominaisuuksia ja suorituskykyä sen historian alusta aina nykypäivään saakka. Tulevaisuuden rynnäkkökiväärin ominaisuuksien ja suorituskyvyn tunnistamiseksi selvitettiin tällä hetkellä kehitettäville aseille, tähtäimille ja ampumatarvikkeille asetettuja vaatimuksia ja ominaisuuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytäää keinoja ja tapoja rynnäkkökiväärien kehittämiseksi.
Tutkimus on sotatekniikan alan soveltava tutkimus. Tutkimus on luonteeltan laadullinen tutkimus, jonka päämenetelmänä on kirjallisuustutkimus. Menetelmän tukena käytettiin ainestotriangulaatiota, sillä tutkimuksen aineisto koostuu useamman tieteen alan lähteistä.
Rynnäkkökiväärien kehittämisen tavoitteena oli historiansa alkuvaiheessa jalkaväen tulentehon kasvattaminen ja liikkuvuuden parantaminen sillä 1900-luvun kiväärit olivat raskaita ja kömpelöitä käyttää lähitaistelussa. Rynnäkkökiväärit ovat pysyneet lähes muuttumattomina koko historiansa ajan. Komposiitti materiaalien kehittyessä aseiden runko-osia alettiin valmistaa komposiitista. Vaatimuksena oli ensisijaisesti painon keventäminen. 2000-luvun taitteesta ensisijaisena vaatimuksena oli mahdollisimman hyvä kyky hyödyntää erilaisia optiikkaa ja lisälaitteita. Rynnäkkökiväärien kiinnityskisko kapasiteetti maksimoitiin. Seurauksena lisälaitteiden ja optiikan kiinnityksestä aseiden paino kasvoi entisestään. Moderneimmissa ja kehitteillä olevat aseet ovat pääsääntöisesti rakenteeltaan modulaarisia, joilla mahdollistetaan aseen muuntelu tehtävätarpeen mukaan. Uusimpien tutkimusten mukaan tietyillä rynnäkkökiväärien kaliipereilla on liian heikko suorituskyky huomioiden tulevaisuuden vaatimukset. Rynnäkkökiväärien kaliiperia pyritään kehittämään löytämällä optimaalinen ratkaisu nykyisten valtakäytössä olevia kaliiperien väliltä, hyödyntäen uusimpia tekniikoita niiden valmistuksessa.
Seuraavan sukupolven rynnäkkökiväärit ovat todennäköisesti vielä pienikaliiperisia modulaarisen rakenteen aseita. Modulaarisella rakenteella saavutetaan useita hyötyjä, joita tavanomaisella aserakenteella ei saada. Modulaaristen aseiden käyttömahdollisuudet ovat laajat ja aseiden koko elinjakson huomioiden niiden tulisi olla kaikkein kustannustehokkain ratkaisu. Aseiden ampumatarvikkeiden kehittyminen on suurelta osin kiinni Yhdysvaltojen onnistumisesta kehittämisohjelmassaan. Riskien puolesta komposiittihylsyisillä saavutettaisiin paras hyötysuhde. komposiitti hylsyiset ampumatarvikkeet keventävät patruunoita, mutta ei niissä määrin kuin hylsyttömät tai teleskooppiset patruunat. Komposiittihylsyiset patruunat ovat tavanomaisten patruunoiden kaltaisia, joten aseessa voitaisiin tarpeen mukaan käyttää molempia ampumatarvikkeita.
Tulevaisuudessa tähtäimet ja ammunnanhallintajärjestelmät tulevat olemaan eniten aseiden suorituskykyä nostava tekijä. Tulevaisuudessa ammunnanhallintajärjestelmillä kyetään automaattiseen tiedon ja tilannekuvan jakamiseen. Aseista ja taistelijasta kehittyy yksi taistelukentän sensoreista.
Tutkimus on sotatekniikan alan soveltava tutkimus. Tutkimus on luonteeltan laadullinen tutkimus, jonka päämenetelmänä on kirjallisuustutkimus. Menetelmän tukena käytettiin ainestotriangulaatiota, sillä tutkimuksen aineisto koostuu useamman tieteen alan lähteistä.
Rynnäkkökiväärien kehittämisen tavoitteena oli historiansa alkuvaiheessa jalkaväen tulentehon kasvattaminen ja liikkuvuuden parantaminen sillä 1900-luvun kiväärit olivat raskaita ja kömpelöitä käyttää lähitaistelussa. Rynnäkkökiväärit ovat pysyneet lähes muuttumattomina koko historiansa ajan. Komposiitti materiaalien kehittyessä aseiden runko-osia alettiin valmistaa komposiitista. Vaatimuksena oli ensisijaisesti painon keventäminen. 2000-luvun taitteesta ensisijaisena vaatimuksena oli mahdollisimman hyvä kyky hyödyntää erilaisia optiikkaa ja lisälaitteita. Rynnäkkökiväärien kiinnityskisko kapasiteetti maksimoitiin. Seurauksena lisälaitteiden ja optiikan kiinnityksestä aseiden paino kasvoi entisestään. Moderneimmissa ja kehitteillä olevat aseet ovat pääsääntöisesti rakenteeltaan modulaarisia, joilla mahdollistetaan aseen muuntelu tehtävätarpeen mukaan. Uusimpien tutkimusten mukaan tietyillä rynnäkkökiväärien kaliipereilla on liian heikko suorituskyky huomioiden tulevaisuuden vaatimukset. Rynnäkkökiväärien kaliiperia pyritään kehittämään löytämällä optimaalinen ratkaisu nykyisten valtakäytössä olevia kaliiperien väliltä, hyödyntäen uusimpia tekniikoita niiden valmistuksessa.
Seuraavan sukupolven rynnäkkökiväärit ovat todennäköisesti vielä pienikaliiperisia modulaarisen rakenteen aseita. Modulaarisella rakenteella saavutetaan useita hyötyjä, joita tavanomaisella aserakenteella ei saada. Modulaaristen aseiden käyttömahdollisuudet ovat laajat ja aseiden koko elinjakson huomioiden niiden tulisi olla kaikkein kustannustehokkain ratkaisu. Aseiden ampumatarvikkeiden kehittyminen on suurelta osin kiinni Yhdysvaltojen onnistumisesta kehittämisohjelmassaan. Riskien puolesta komposiittihylsyisillä saavutettaisiin paras hyötysuhde. komposiitti hylsyiset ampumatarvikkeet keventävät patruunoita, mutta ei niissä määrin kuin hylsyttömät tai teleskooppiset patruunat. Komposiittihylsyiset patruunat ovat tavanomaisten patruunoiden kaltaisia, joten aseessa voitaisiin tarpeen mukaan käyttää molempia ampumatarvikkeita.
Tulevaisuudessa tähtäimet ja ammunnanhallintajärjestelmät tulevat olemaan eniten aseiden suorituskykyä nostava tekijä. Tulevaisuudessa ammunnanhallintajärjestelmillä kyetään automaattiseen tiedon ja tilannekuvan jakamiseen. Aseista ja taistelijasta kehittyy yksi taistelukentän sensoreista.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]