Kaksoisagentit radioaalloilla : suomalaisten radioharhautustoiminta 1941-1944
Panschin, Vladimir (2021)
Panschin, Vladimir
Sotataidon laitos
Sotataito
Maanpuolustuskorkeakoulu
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3227-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3227-8
Tiivistelmä
”Kaksoisagentit radioaalloilla – Suomalaisten radioharhautustoiminta 1941–1944” on ensimmäinen kotimainen sotahistorian tutkimus, joka on omistettu pelkästään suomalaiselle radioharhautukselle. Tunnettujen harhautustapausten avulla tutkimuksessa puntaroidaan sitä, mitä tavoitteita Päämajan valvontaosaston neuvostotiedustelulle suuntaamilla radioharhautusoperaatioilla oli vuosina 1941–1944. Pohdinnan tuloksena selviää, oliko radioharhautus suomalaisen sodanjohdon operatiivis-strateginen ase vai lähinnä sotilasvastavakoilun taktinen työkalu.
Nyt julkaistavan tutkimuksen juuret juontavat vuonna 2018 tarkastettuun Panschinin väitöskirjaan "Diletantteja vai taitajia? : Päämajan valvontaosaston johtama valvonta ja vastavakoilu talvi- ja jatkosodassa". Sen yhteydessä ei ollut luontevaa käsitellä kovin yksityiskohtaisesti sotilasvastavakoilun yhtä keskeistä työtapaa, radioharhautusta, jossa kiinnisaadut radiolla varustetut neuvostovakoojat suostuteltiin toimimaan suomalaisten lukuun. Väitöskirjassaan Panschin esitti, miten radioharhautus teknisesti toteutettiin, mutta harhautussanomien analysointi oli pintapuolista.
Osa esitetyistä harhautustapauksista pystytään nyt ensi kertaa suomalaisessa tutkimuksessa sitomaan venäläiseen tutkimuskirjallisuuteen, mikä täydentää suuresti radioharhautuksesta muodostunutta kuvaa. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että suomalaiset toteuttivat radioharhautusta pääpiirtein samoin menetelmin ja tavoittein kuin Euroopan sotanäyttämön suurvallat Neuvostoliitto, Saksa ja Iso-Britannia.
Nyt julkaistavan tutkimuksen juuret juontavat vuonna 2018 tarkastettuun Panschinin väitöskirjaan "Diletantteja vai taitajia? : Päämajan valvontaosaston johtama valvonta ja vastavakoilu talvi- ja jatkosodassa". Sen yhteydessä ei ollut luontevaa käsitellä kovin yksityiskohtaisesti sotilasvastavakoilun yhtä keskeistä työtapaa, radioharhautusta, jossa kiinnisaadut radiolla varustetut neuvostovakoojat suostuteltiin toimimaan suomalaisten lukuun. Väitöskirjassaan Panschin esitti, miten radioharhautus teknisesti toteutettiin, mutta harhautussanomien analysointi oli pintapuolista.
Osa esitetyistä harhautustapauksista pystytään nyt ensi kertaa suomalaisessa tutkimuksessa sitomaan venäläiseen tutkimuskirjallisuuteen, mikä täydentää suuresti radioharhautuksesta muodostunutta kuvaa. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että suomalaiset toteuttivat radioharhautusta pääpiirtein samoin menetelmin ja tavoittein kuin Euroopan sotanäyttämön suurvallat Neuvostoliitto, Saksa ja Iso-Britannia.
Kokoelmat
- Julkaisut [500]