Pirkanmaan vesihuollon nykytilanne 2019: Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050
Lindqvist, Pepe; Rauhamäki, Heidi; Syvälä, Riitta; Valkonen, Kaisa (2021-09)
Lindqvist, Pepe
Rauhamäki, Heidi
Syvälä, Riitta
Valkonen, Kaisa
Pirkanmaan ELY-keskus
09 / 2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-946-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-946-5
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Pirkanmaan vesihuollon nykytilanneselvitys on laadittu osana Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 -työtä ja on yksi neljästä alueellisesta nykytilaselvityksestä, joiden pohjalta on tehty koko suunnittelualuetta koskeva Vesihuollon nykytilanne ja kehitys Läntisessä Suomessa -raportti. Strategia kattaa Kanta- Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Hanketta koordinoivat alueen ELY-keskukset (Varsinais-Suomi, Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa).
Pirkanmaan väestönkasvu on ollut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana toiseksi voimakkainta Manner-Suomen maakunnista. Toteutuneen kehityksen ja väestöennusteiden osoittaessa erityisesti Tampereen seudulle edelleen merkittävää kasvua, edellyttää alueen vedenhankinnan varmistaminen pitkäjänteistä työtä ja suunnitelmallisuutta. Seudun kuntien yhteinen tekopohjavesihanke on esimerkki toimenpiteestä, jolla pyritään turvaamaan vedenhankinta pitkälle tulevaisuuteen, sillä jatkossa tulee olemaan tarvetta myös uusille vesilähteille. Pinta- ja pohjavesivarojen suojelun eteen tehtävä työ on myös olennainen osa Pirkanmaan alueen vesihuollon toimivuutta. Pilaantumista aiheuttavan ihmistoiminnan lisäksi ilmastonmuutos lisää vesivaroihin kohdistuvia riskejä mikä korostaa entisestään suojelutoimien kuten kuntien laatimien pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien merkitystä.
Pirkanmaan vesihuoltopalveluista vastaa 130 vesihuoltolain mukaista vesihuoltolaitosta ja tämän lisäksi muita, lähinnä talousvettä toimittavia laitoksia, joita on yli 90. Näistä arviolta 150 toimii talkoovoimin ilman palkattua henkilöstöä. Talkoopohjaisten osuuskuntien ja vesiyhtymien yleisenä haasteena on hankaluus saada uusia vastuuhenkilöitä ikääntyvien henkilöiden tilalle ja osassa osuuskunnista toiminnasta haluttaisiin luopua kokonaan. Myös kuntien omistamilla laitoksilla on usein vähäiset henkilö- sekä taloudelliset resurssit, mikä vaikuttaa muun muassa puutteina pitkän aikajänteen strategisessa suunnittelussa. Tarkoituksenmukaisen vesihuollon laitosrakenteen etsiminen tullee olemaan lähitulevaisuudessa ajankohtaista monessa kunnassa. Haasteena on varmistaa, että vesihuoltolaitoksilla on tulevaisuudessa riittävä osaaminen ja sellaiset resurssit, joilla pystytään vastaamaan alan tekniseen ja lainsäädännölliseen kehitykseen.
Tällä hetkellä verkostojen saneeraustarve haastaa vesihuoltokentän niin kansallisesti kuin myös Pirkanmaan alueella. Avaintoimijoita tässä ovat kunnat ja niiden alueella toimivat vesihuoltolaitokset. Lähivuosikymmenten aikana verkostojen saneerausinvestointien tarve on 2–3-kertaa suurempi kuin viime vuosien toteutuneet saneeraukset. Saneeraaminen on vesihuoltolaitosten omistajien omaisuuden hallintaa, joka, yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin kyseessä ollessa edellyttää pitkäjänteistä ja kestävää päätöksentekoa ja sitoutunutta johtoa.
Tiedoston saavutettavuus on tarkistettu.
Pirkanmaan vesihuollon nykytilanneselvitys on laadittu osana Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050 -työtä ja on yksi neljästä alueellisesta nykytilaselvityksestä, joiden pohjalta on tehty koko suunnittelualuetta koskeva Vesihuollon nykytilanne ja kehitys Läntisessä Suomessa -raportti. Strategia kattaa Kanta- Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Hanketta koordinoivat alueen ELY-keskukset (Varsinais-Suomi, Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Pirkanmaa).
Pirkanmaan väestönkasvu on ollut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana toiseksi voimakkainta Manner-Suomen maakunnista. Toteutuneen kehityksen ja väestöennusteiden osoittaessa erityisesti Tampereen seudulle edelleen merkittävää kasvua, edellyttää alueen vedenhankinnan varmistaminen pitkäjänteistä työtä ja suunnitelmallisuutta. Seudun kuntien yhteinen tekopohjavesihanke on esimerkki toimenpiteestä, jolla pyritään turvaamaan vedenhankinta pitkälle tulevaisuuteen, sillä jatkossa tulee olemaan tarvetta myös uusille vesilähteille. Pinta- ja pohjavesivarojen suojelun eteen tehtävä työ on myös olennainen osa Pirkanmaan alueen vesihuollon toimivuutta. Pilaantumista aiheuttavan ihmistoiminnan lisäksi ilmastonmuutos lisää vesivaroihin kohdistuvia riskejä mikä korostaa entisestään suojelutoimien kuten kuntien laatimien pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien merkitystä.
Pirkanmaan vesihuoltopalveluista vastaa 130 vesihuoltolain mukaista vesihuoltolaitosta ja tämän lisäksi muita, lähinnä talousvettä toimittavia laitoksia, joita on yli 90. Näistä arviolta 150 toimii talkoovoimin ilman palkattua henkilöstöä. Talkoopohjaisten osuuskuntien ja vesiyhtymien yleisenä haasteena on hankaluus saada uusia vastuuhenkilöitä ikääntyvien henkilöiden tilalle ja osassa osuuskunnista toiminnasta haluttaisiin luopua kokonaan. Myös kuntien omistamilla laitoksilla on usein vähäiset henkilö- sekä taloudelliset resurssit, mikä vaikuttaa muun muassa puutteina pitkän aikajänteen strategisessa suunnittelussa. Tarkoituksenmukaisen vesihuollon laitosrakenteen etsiminen tullee olemaan lähitulevaisuudessa ajankohtaista monessa kunnassa. Haasteena on varmistaa, että vesihuoltolaitoksilla on tulevaisuudessa riittävä osaaminen ja sellaiset resurssit, joilla pystytään vastaamaan alan tekniseen ja lainsäädännölliseen kehitykseen.
Tällä hetkellä verkostojen saneeraustarve haastaa vesihuoltokentän niin kansallisesti kuin myös Pirkanmaan alueella. Avaintoimijoita tässä ovat kunnat ja niiden alueella toimivat vesihuoltolaitokset. Lähivuosikymmenten aikana verkostojen saneerausinvestointien tarve on 2–3-kertaa suurempi kuin viime vuosien toteutuneet saneeraukset. Saneeraaminen on vesihuoltolaitosten omistajien omaisuuden hallintaa, joka, yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin kyseessä ollessa edellyttää pitkäjänteistä ja kestävää päätöksentekoa ja sitoutunutta johtoa.
Tiedoston saavutettavuus on tarkistettu.
Kokoelmat
- Raportteja [1084]