Rekrytointisyrjintä ja sen vastaiset keinot
Kanninen, Ohto; Virkola, Tuomo (2021-05-14)
Kanninen, Ohto
Virkola, Tuomo
Valtioneuvoston kanslia
14.05.2021
Kuvaus
nonPeerReviewed
Tiivistelmä
Rekrytointisyrjintä on Suomessa ja monessa muussa maassa kielletty lailla.
Kielloista huolimatta sitä esiintyy laajasti työmarkkinoilla. Tässä katsauksessa
käymme läpi joukon tutkimuksia, joissa tämä on osoitettu uskottavasti.
Tarkastelemme myös rekrytointisyrjinnän vastaisia keinoja ja niistä tutkimuksia,
jotka pohjautuvat tutkimusasetelmaan, jonka avulla voidaan luotettavasti arvioida
jonkin konkreettisen politiikkatoimenpiteen vaikutuksia. Tarkastelemme syrjintää
myös mekanismien näkökulmasta. Syrjintää aiheuttavien mekanismien
ymmärtäminen on keskeistä, jotta voimme suunnata syrjinnänvastaiset interventiot
tehokkaimmin.
Jaamme interventiot kolmeen ryhmään, joista yhdessä on pyritty vaikuttamaan
rekrytoijien asenteisiin, toisessa on käytetty teknologiaa rekrytointitilanteessa ja
kolmannessa ryhmässä rekrytointiprosessi on anonymisoitu. Yleisenä tuloksena
voidaan todeta, että mitään selkeää yksittäistä työkalua, joka toimisi systemaattisesti
rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi eri tilanteissa ei tutkimuksista löydy. Laajimmin
yksittäisistä toimenpiteistä on tutkittu anonyymin työnhaun vaikutuksia ja tulokset
vaihtelevat merkittävästi tutkimuksesta toiseen. Joissakin tutkimuksissa on saatu
lupaaviakin tuloksia, toisissa jopa negatiivisia.
Nykytietämyksellä vallitsee ilmeinen aukko rekrytointisyrjinnän laajuuden ja käytössä
olevien toimivien työkalujen välillä. Tarvitsemme malttia ja laadukkaisiin
tutkimusasetelmiin perustuvaa tutkimusta toimenpiteistä, jotta voimme kehittää
toimivaa politiikkaa rekrytointisyrjintää vastaan.
Kielloista huolimatta sitä esiintyy laajasti työmarkkinoilla. Tässä katsauksessa
käymme läpi joukon tutkimuksia, joissa tämä on osoitettu uskottavasti.
Tarkastelemme myös rekrytointisyrjinnän vastaisia keinoja ja niistä tutkimuksia,
jotka pohjautuvat tutkimusasetelmaan, jonka avulla voidaan luotettavasti arvioida
jonkin konkreettisen politiikkatoimenpiteen vaikutuksia. Tarkastelemme syrjintää
myös mekanismien näkökulmasta. Syrjintää aiheuttavien mekanismien
ymmärtäminen on keskeistä, jotta voimme suunnata syrjinnänvastaiset interventiot
tehokkaimmin.
Jaamme interventiot kolmeen ryhmään, joista yhdessä on pyritty vaikuttamaan
rekrytoijien asenteisiin, toisessa on käytetty teknologiaa rekrytointitilanteessa ja
kolmannessa ryhmässä rekrytointiprosessi on anonymisoitu. Yleisenä tuloksena
voidaan todeta, että mitään selkeää yksittäistä työkalua, joka toimisi systemaattisesti
rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi eri tilanteissa ei tutkimuksista löydy. Laajimmin
yksittäisistä toimenpiteistä on tutkittu anonyymin työnhaun vaikutuksia ja tulokset
vaihtelevat merkittävästi tutkimuksesta toiseen. Joissakin tutkimuksissa on saatu
lupaaviakin tuloksia, toisissa jopa negatiivisia.
Nykytietämyksellä vallitsee ilmeinen aukko rekrytointisyrjinnän laajuuden ja käytössä
olevien toimivien työkalujen välillä. Tarvitsemme malttia ja laadukkaisiin
tutkimusasetelmiin perustuvaa tutkimusta toimenpiteistä, jotta voimme kehittää
toimivaa politiikkaa rekrytointisyrjintää vastaan.
Tutkimusteema
Työmarkkinat ja koulutus
Avainsanat
tutkimus, tutkimustoiminta, rekrytointisyrjintä, tasa-arvo, yhdenvertaisuus