Henkilöautoliikenteen CO2-päästöt ja päästöjen vero-ohjaus
Palanne, Kimmo; Sahari, Anna (2021-04-27)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Palanne, Kimmo
Sahari, Anna
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
27.04.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-277-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-277-3
Kuvaus
nonPeerReviewed
Tiivistelmä
Tähän muistioon on koottu henkilöautojen CO2-päästöihin ja autojen verotukseen liittyvät selvitykset, jotka on tehty liikenteen verotusta selvittävän työryhmän toimeksiannosta. Selvitykset sisältävät vuosien 2013–2020 ajoneuvokantaan perustuvaa tilastollista tarkastelua sekä huomioita ajoneuvoverosta ja polttoaineverosta tutkimuskirjallisuuteen perustuen. Henkilöautojen ajamisen päästöt ovat tarkasteluvälillä laskeneet vain noin 2 prosenttia. Autoilun päästöt liittyvät selvästi tulotasoon; ylimmän tulokymmenyksen kotitalouksien päästöt ovat noin 90 prosenttia korkeammat kuin alimman tulokymmenyksen. Aluetasolla päästöt ovat alhaisimmillaan sisemmillä kaupunkialueilla, missä ne ovat noin 35 prosenttia pienemmät kuin keskimääräiset päästöt maaseudulla ja kaupunkien kehysalueilla. Ajoneuvoverolla voidaan luoda kannustin ostaa pienemmän päästötason autoja sekä luopua kannassa olevista korkean päästötason autoista. Suomessa ajoneuvoveron perusvero on päästöjen mukaan porrastettu, mikä luo kannustinvaikutuksen. Käyttövoimavero kuitenkin loiventaa perusveron vaikutusta. Polttoainevero kannustaa sekä ajamaan vähemmän että ostamaan polttoainetehokkaampia autoja. Tästä johtuen polttoainevero on tutkimuksissa havaittu kustannustehokkaammaksi ohjauskeinoksi kuin autovero. Lisäksi polttoainevero kohdistuu tehokkaasti eniten autoileviin kotitalouksiin. Polttoaineverolla voi olla epätoivottuja tulonjaollisia vaikutuksia, mikäli vero kohdistuu suhteessa eniten pienituloisiin kotitalouksiin tai kotitalouksiin, joilla ei asuinsijaintinsa puolesta ole vaihtoehtoa oman auton käytölle. Suomessa polttoainekulujen keskimääräinen osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista kasvaa tulojen mukana suurimmassa osassa tulojakaumaa. Aluetasolla polttoainekulujen osuus käytettävissä olevista tuloista on suurimmillaan harvaan asutulla ja kaupungin läheisellä maaseudulla, missä kuluosuudet ovat noin 2,5-kertaisia sisempään kaupunkialueeseen verrattuna. Vaihtelu kuluosuuksissa on suurempaa alueiden kuin tuloluokkien välillä.
Tutkimusteema
Ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikka
Kokoelmat
- VATT Muistiot [90]