Maahanmuuttajien kotoutuminen ja liikuntapalvelut Turussa ja sen lähialueilla
Zacheus, Tuomas (2013)
Siirtolaisuusinstituutti
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094081
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102094081
Kuvaus
1. Johdanto
2. Maahanmuuttajaväestön huomiointi kunnissa on vaihtelevaa
2.1. Monikulttuurisuusstrategiat ovat kunnissa harvinaisia ja myös tiedonkulussa on puutteita
2.2. Monikulttuurisen liikunnan ja liikuntapalveluiden merkitys nousee
2.3. Esimerkkejä monikulttuurisista liikuntapalveluista
3. Aineisto ja menetelmät
4. Kotoutumisessa on suuria eroja
4.1. Elämään Suomessa ollaan pääosin tyytyväisiä
4.2. Suomeen sopeutuminen ja kotoutuminen vaihtelevat
4.3. Kielen oppiminen on vaikeaa
4.4. Nuoret ja nuorina maahan muuttaneet rasismin kohteina
4.5. Suomalaisiin tutustuminen on hankalaa
5. Liikunnalla monipuolinen rooli kotoutumisessa
5.1. Maahanmuuttajilla on myönteisiä kokemuksia liikunnasta
5.2. Liikunnalla on sijansa kielen oppimisen ja ystävien saannin välineenä
5.3. Ehkäisevätkö liikunta ja urheilu rasismia?
5.4. Organisoidun liikunnan mahdollisuuksissa on eroja
5.5. Maahanmuuttajien omilla liikuntaryhmillä on merkityksensä
6. Liikuntapalvelut ja -mahdollisuudet vaihtelevat
6.1. Liikuntamahdollisuudet koetaan kohtalaisen hyviksi
6.2. Rahan ja ajan puute merkittävimpiä liikunnan esteitä
6.3. Ystävien puute, suomen kieli ja laiskuus jonkinlaisia liikunnan esteitä
6.4. Miesten ja naisten liikuntaryhmät sekä pukeutuminen kohtuullisen pieniä liikunnan esteitä
6.5. Liikunnasta tiedottamiseen ja sen järjestämiseen tulisi kiinnittää huomiota
7. Yhteenveto ja johtopäätökset
7.1. Helsingin seudulla kotoutuminen on koettu tietyissä asioissa helpoimmaksi
7.2. Pakolaistaustaisilla ja työn tai opiskelun vuoksi muuttaneilla on hyvin erilaisia kokemuksia kotoutumisesta ja liikunnasta
7.3. Myös miehillä ja naisilla selviä eroja kotoutumisessa ja liikunnassa
7.4. Kotoutuminen ja liikunta eroavat iän perusteella
7.5. Erinäisiä toimenpiteitä tarvitaan
Lähteet
Liitteet.
2. Maahanmuuttajaväestön huomiointi kunnissa on vaihtelevaa
2.1. Monikulttuurisuusstrategiat ovat kunnissa harvinaisia ja myös tiedonkulussa on puutteita
2.2. Monikulttuurisen liikunnan ja liikuntapalveluiden merkitys nousee
2.3. Esimerkkejä monikulttuurisista liikuntapalveluista
3. Aineisto ja menetelmät
4. Kotoutumisessa on suuria eroja
4.1. Elämään Suomessa ollaan pääosin tyytyväisiä
4.2. Suomeen sopeutuminen ja kotoutuminen vaihtelevat
4.3. Kielen oppiminen on vaikeaa
4.4. Nuoret ja nuorina maahan muuttaneet rasismin kohteina
4.5. Suomalaisiin tutustuminen on hankalaa
5. Liikunnalla monipuolinen rooli kotoutumisessa
5.1. Maahanmuuttajilla on myönteisiä kokemuksia liikunnasta
5.2. Liikunnalla on sijansa kielen oppimisen ja ystävien saannin välineenä
5.3. Ehkäisevätkö liikunta ja urheilu rasismia?
5.4. Organisoidun liikunnan mahdollisuuksissa on eroja
5.5. Maahanmuuttajien omilla liikuntaryhmillä on merkityksensä
6. Liikuntapalvelut ja -mahdollisuudet vaihtelevat
6.1. Liikuntamahdollisuudet koetaan kohtalaisen hyviksi
6.2. Rahan ja ajan puute merkittävimpiä liikunnan esteitä
6.3. Ystävien puute, suomen kieli ja laiskuus jonkinlaisia liikunnan esteitä
6.4. Miesten ja naisten liikuntaryhmät sekä pukeutuminen kohtuullisen pieniä liikunnan esteitä
6.5. Liikunnasta tiedottamiseen ja sen järjestämiseen tulisi kiinnittää huomiota
7. Yhteenveto ja johtopäätökset
7.1. Helsingin seudulla kotoutuminen on koettu tietyissä asioissa helpoimmaksi
7.2. Pakolaistaustaisilla ja työn tai opiskelun vuoksi muuttaneilla on hyvin erilaisia kokemuksia kotoutumisesta ja liikunnasta
7.3. Myös miehillä ja naisilla selviä eroja kotoutumisessa ja liikunnassa
7.4. Kotoutuminen ja liikunta eroavat iän perusteella
7.5. Erinäisiä toimenpiteitä tarvitaan
Lähteet
Liitteet.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsitellään maahanmuuttajien kotoutumista, liikunnan merkitystä siinä sekä liikuntapalveluita Turun, Salon ja Helsingin seuduilla kysely- ja haastatteluaineistojen perusteella. Näitä asuinalueita verrataan toisiinsa ja lisäksi Turun seudun tilannetta käsiteltiin erikseen useiden taustamuuttujien (Suomeen muuton syy, Suomeen saapumisikä, Suomessa oloaika, syntymämaanosa, sukupuoli ja ikä) perusteella.
Turun seudun maahanmuuttajia taustamuuttujien perusteella tutkittaessa huomio kiinnittyy ensinnäkin pakolaistaustaisten muita vaikeampaan kotoutumiseen. He, erityisesti Afrikasta kotoisin olevat ja yksittäisistä maista Somaliassa sekä Irakissa tai Iranissa syntyneet, ovat kokeneet muita yleisemmin rasismia yleensä elämässä ja syrjintää seuratoiminnassa. Tästä huolimatta pakolaistaustaiset kuitenkin uskovat työperäisiä muuttajia yleisemmin liikunnan ja urheilun hyötyyn rasismin ehkäisyssä, kielen oppimisessa ja kansojen välisen ystävyyden edistämisessä. Liikunta näyttää olevan erityisen tärkeää varsinkin pakolaistaustaisten kotoutumisessa, koska muut keinot siihen heti maahan saapumisen jälkeen ovat usein rajalliset.
Pakolaistaustaisten liikunnan lisäksi erityishuomiota tulisi kiinnittää maahanmuuttajanaisten liikuntaan. Tämä siksi, että he ovat kokeneet Suomeen kotoutumisen, kielen oppimisen ja muihin tutustumisen miehiä vaikeammaksi. Lisäksi he mieltävät liikuntamahdollisuudet huonommiksi kuin miehet. Myös seuratoimintaan osallistuminen on miehiä harvinaisempaa. Niin ikään muun muassa perheen tarpeet ja ajanpuute haittaavat naisten liikuntaa miehiä enemmän. Toisaalta naiset ovat kohdanneet miehiä harvemmin rasismia elämässä ja liikunnassa, mikä tosin saattaa johtua heidän vähäisemmistä kontakteistaan muihin.
Turun seudun maahanmuuttajia taustamuuttujien perusteella tutkittaessa huomio kiinnittyy ensinnäkin pakolaistaustaisten muita vaikeampaan kotoutumiseen. He, erityisesti Afrikasta kotoisin olevat ja yksittäisistä maista Somaliassa sekä Irakissa tai Iranissa syntyneet, ovat kokeneet muita yleisemmin rasismia yleensä elämässä ja syrjintää seuratoiminnassa. Tästä huolimatta pakolaistaustaiset kuitenkin uskovat työperäisiä muuttajia yleisemmin liikunnan ja urheilun hyötyyn rasismin ehkäisyssä, kielen oppimisessa ja kansojen välisen ystävyyden edistämisessä. Liikunta näyttää olevan erityisen tärkeää varsinkin pakolaistaustaisten kotoutumisessa, koska muut keinot siihen heti maahan saapumisen jälkeen ovat usein rajalliset.
Pakolaistaustaisten liikunnan lisäksi erityishuomiota tulisi kiinnittää maahanmuuttajanaisten liikuntaan. Tämä siksi, että he ovat kokeneet Suomeen kotoutumisen, kielen oppimisen ja muihin tutustumisen miehiä vaikeammaksi. Lisäksi he mieltävät liikuntamahdollisuudet huonommiksi kuin miehet. Myös seuratoimintaan osallistuminen on miehiä harvinaisempaa. Niin ikään muun muassa perheen tarpeet ja ajanpuute haittaavat naisten liikuntaa miehiä enemmän. Toisaalta naiset ovat kohdanneet miehiä harvemmin rasismia elämässä ja liikunnassa, mikä tosin saattaa johtua heidän vähäisemmistä kontakteistaan muihin.