Ei vain ranskalainen tai suomalainen vaan vähän molempia : tarinoita kulttuuri-identiteeteistä
Pesonen, Tanja (2009)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Pesonen, Tanja
Siirtolaisuusinstituutti
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201222102509
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201222102509
Kuvaus
1 JOHDANTO
2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA MERKITYS
2.1 Tutkimuksen kulku
3 KULTTUURI-IDENTITEETIN MÄÄRITTELY
3.1 Kulttuuri
3.2 Identiteetti
3.3 Kulttuuri-identiteetti
4 YHTEISÖN MERKITYS KULTTUURI-IDENTITEETILLE
4.1 Ranskansuomalaisten nuorten toiminnalliset yhteisöt
4.2 Ranskansuomalaisten nuorten symboliset yhteisöt
4.3 Minkälaista tukea ranskansuomalainen nuori tarvitsee?
4.4 Suomen hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma
5 KERTOMUKSET KANSAKUNNISTA RANSKA JA SUOMI
5.1 Mitä eroa on ranskalaisella ja suomalaisella eli keitä heistä voi tulla?
5.2 Suomi ranskalaisten silmin ja Ranska suomalaisten silmin
5.3 Miten nuoret määrittelevät, identifioivat ja esittävät itsensä?
5.4 Ranskalainen, suomalainen vai postmodernisubjekti?
5.5 Ranskansuomalaiset nuoret tulevaisuudessa
6 LOPUKSI
6.1 Minä tutkijana
LÄHTEET
LIITTEET.
2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA MERKITYS
2.1 Tutkimuksen kulku
3 KULTTUURI-IDENTITEETIN MÄÄRITTELY
3.1 Kulttuuri
3.2 Identiteetti
3.3 Kulttuuri-identiteetti
4 YHTEISÖN MERKITYS KULTTUURI-IDENTITEETILLE
4.1 Ranskansuomalaisten nuorten toiminnalliset yhteisöt
4.2 Ranskansuomalaisten nuorten symboliset yhteisöt
4.3 Minkälaista tukea ranskansuomalainen nuori tarvitsee?
4.4 Suomen hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma
5 KERTOMUKSET KANSAKUNNISTA RANSKA JA SUOMI
5.1 Mitä eroa on ranskalaisella ja suomalaisella eli keitä heistä voi tulla?
5.2 Suomi ranskalaisten silmin ja Ranska suomalaisten silmin
5.3 Miten nuoret määrittelevät, identifioivat ja esittävät itsensä?
5.4 Ranskalainen, suomalainen vai postmodernisubjekti?
5.5 Ranskansuomalaiset nuoret tulevaisuudessa
6 LOPUKSI
6.1 Minä tutkijana
LÄHTEET
LIITTEET.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa pohditaan kuinka Ranskassa asuvat 15–18-vuotiaat nuoret, joiden äiti on suomalainen ja isä ranskalainen, määrittelevät kulttuuri-identiteettinsä. Yhteisöjen merkitys kulttuurisen identiteetin rakentamisessa on tutkimuksessa toisena keskeisenä teemana. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Stuart Hallin identiteettiteoria ja Kaipion yhteisökasvatusteoria. Tutkimus on narratiivinen.
Tutkimukseen osallistuneet kuusi nuorta kertovat kulttuuri-identiteetistään, joka ei ole ranskalainen eikä suomalainen vaan jotain niiden väliltä. Nuorten tarinoiden esittämisen tavoitteena on toimia samastumiskohteina postmoderneille subjekteille. Postmodernisubjektit eivät määrittele itseään perinteisen yhteisöllisen jaottelun mukaan meihin ja toisiin vaan he siirtävät identiteettinsä kulttuurista toiseen tilanteen mukaan. Subjektien ja sosiaalisen maailman liikkuessa kulttuuri-identiteetit jäävät ikään kuin kellumaan jonnekin.
Tutkimuksessa osoitetaan kuinka nuoren ympärillä olevat yhteisöt vaikuttavat positiivisen kulttuuri-identiteetin syntymiseen. Vaikkakaan nuoret eivät voi koskaan täysin samaistua ranskalaisuuteen tai suomalaisuuteen, tarve kuulumisesta johonkin tekee kansalliset yhteisöt tärkeäksi ja niitä ylläpidetään muun muassa kansallisia tarinoita kertomalla. Tarinat elävät ja siksi tutkimus pyrkiikin tuomaan esille nuorten tämänhetkisten kulttuuri-identiteettitarinoiden lähteitä.
Tutkimukseen osallistuneet kuusi nuorta kertovat kulttuuri-identiteetistään, joka ei ole ranskalainen eikä suomalainen vaan jotain niiden väliltä. Nuorten tarinoiden esittämisen tavoitteena on toimia samastumiskohteina postmoderneille subjekteille. Postmodernisubjektit eivät määrittele itseään perinteisen yhteisöllisen jaottelun mukaan meihin ja toisiin vaan he siirtävät identiteettinsä kulttuurista toiseen tilanteen mukaan. Subjektien ja sosiaalisen maailman liikkuessa kulttuuri-identiteetit jäävät ikään kuin kellumaan jonnekin.
Tutkimuksessa osoitetaan kuinka nuoren ympärillä olevat yhteisöt vaikuttavat positiivisen kulttuuri-identiteetin syntymiseen. Vaikkakaan nuoret eivät voi koskaan täysin samaistua ranskalaisuuteen tai suomalaisuuteen, tarve kuulumisesta johonkin tekee kansalliset yhteisöt tärkeäksi ja niitä ylläpidetään muun muassa kansallisia tarinoita kertomalla. Tarinat elävät ja siksi tutkimus pyrkiikin tuomaan esille nuorten tämänhetkisten kulttuuri-identiteettitarinoiden lähteitä.