Kivenä kengässä? : Suomen kiintiöpakolaispolitiikka
Laiho, Sanna (2008)
Siirtolaisuusinstituutti
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101085
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20201217101085
Kuvaus
1. JOHDANTO
1.1. Lähtökohtia, käsitteitä ja problematiikka
1.2. Aikaisempi tutkimus
1.3. Suomen pakolaispolitiikan ensiaskeleet
2. POLITIIIKAN HIDAS MUOTOUTUMINEN (1973–1989)
2.1. Pakkoraossa kehitetty?
2.2. Vuoden 1985 lopullinen päätös
2.3. Taloudellinen kasvu kasvattaa suvaitsevaisuutta
3. KIINTIÖPAKOLAISET JÄÄVÄT TURVAPAIKANHAKIJOIDEN JALKOIHIN (1990–1997)
3.1. Ei yllätyksiä ulkomaalaislaissa
3.2. Siirtolaisuuspolitiikka vastaan pakolaispolitiikka?
3.3. Lama-ajan luonnos, jota ei koskaan toteutettu
3.4. Kiintiö jumissa
3.5. EU-jäsenyys vahvistaa prosessia
3.6. Hallintoa uudistetaan ja poliittisia tavoitteita asetetaan
4. LAISTA VAUHTIA KOTOUTUMISEEN (1998–2002)
4.1. Pakolaissuunnittelun kulmakivi
4.2. Tasavertaisuus kunniaan!
4.3. Kaikilla on oikeuksia ja velvollisuuksia
4.4. Kotoutumisen edellytykset puntarissa
4.5. Miten lopulta onnistuttiin?
5. OSAKSI ULKOMAALAISLAKIA (2003–2004)
5.1. Passiivista pakkopullaa – poliittinen vastuunkanto
5.2. Oikeusasemaa parannetaan
5.3. Onko aika ajanut kiintiöpakolaisten ohi?
6. KIINTIÖSELKKAUS (2006–2007)
6.1. Edistyksellinen kriisivuosi
6.2. Sisä- ja työministeriö tukkanuottasilla
6.3. Kansanedustajat asialla
6.4. Ongelmien laajuus paljastuu
6.5. Vuoden 2007 sovinto
7. TAKKUILEVAA JOUKKUEPELIÄ
LÄHTEET.
1.1. Lähtökohtia, käsitteitä ja problematiikka
1.2. Aikaisempi tutkimus
1.3. Suomen pakolaispolitiikan ensiaskeleet
2. POLITIIIKAN HIDAS MUOTOUTUMINEN (1973–1989)
2.1. Pakkoraossa kehitetty?
2.2. Vuoden 1985 lopullinen päätös
2.3. Taloudellinen kasvu kasvattaa suvaitsevaisuutta
3. KIINTIÖPAKOLAISET JÄÄVÄT TURVAPAIKANHAKIJOIDEN JALKOIHIN (1990–1997)
3.1. Ei yllätyksiä ulkomaalaislaissa
3.2. Siirtolaisuuspolitiikka vastaan pakolaispolitiikka?
3.3. Lama-ajan luonnos, jota ei koskaan toteutettu
3.4. Kiintiö jumissa
3.5. EU-jäsenyys vahvistaa prosessia
3.6. Hallintoa uudistetaan ja poliittisia tavoitteita asetetaan
4. LAISTA VAUHTIA KOTOUTUMISEEN (1998–2002)
4.1. Pakolaissuunnittelun kulmakivi
4.2. Tasavertaisuus kunniaan!
4.3. Kaikilla on oikeuksia ja velvollisuuksia
4.4. Kotoutumisen edellytykset puntarissa
4.5. Miten lopulta onnistuttiin?
5. OSAKSI ULKOMAALAISLAKIA (2003–2004)
5.1. Passiivista pakkopullaa – poliittinen vastuunkanto
5.2. Oikeusasemaa parannetaan
5.3. Onko aika ajanut kiintiöpakolaisten ohi?
6. KIINTIÖSELKKAUS (2006–2007)
6.1. Edistyksellinen kriisivuosi
6.2. Sisä- ja työministeriö tukkanuottasilla
6.3. Kansanedustajat asialla
6.4. Ongelmien laajuus paljastuu
6.5. Vuoden 2007 sovinto
7. TAKKUILEVAA JOUKKUEPELIÄ
LÄHTEET.
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään Suomen kiintiöpakolaispolitiikan historian eri vaiheita ja käännekohtia vuosina 1973–2007. Tutkielman näkökulma on kiintiöpakolaispolitiikan valtionhallinnon historiassa, eli virkamiesten ja poliitikkojen teoissa. Työssä selvitetään, millä tavoin ja kuinka aktiivisesti kiintiöpakolaispolitiikkaa on Suomessa kehitetty. Tapahtumat, teot ja niiden motiivit kytketään osaksi Suomen lähihistoriaa.
Kiintiöpakolaispolitiikan historian analysoimisessa on käytetty päälähteinä mietintöjä, muistioita, maahanmuuttopoliittisia ohjelmia sekä valtiopäiväasiakirjoja. Haastattelut ja lehtiartikkelit täydentävät kuvaa varsinkin viimeisten vuosien osalta. Kiintiöpakolaispolitiikka muotoutui virkamiesten käytännön työn pohjalta ja myöhemmin myös hallituksen aktiivisuuden seurauksena. Kiintiöpakolaisia suoraan koskevia lakeja on tehty kaksi: vuoden 1999 kotouttamislaki ja vuoden 2004 ulkomaalaislaki. Lakien avulla normitettiin kiintiöpakolaisten vastaanoton ja kotouttamisen käytännöt. Ne olivat pitkään olleet virkamiesten toimien ja hallituksen periaatepäätösten varassa. Samalla Suomen kiintiöpakolaispolitiikasta tuli yksi maailman säädellyimmistä.
Kiintiöpakolaispolitiikan historian analysoimisessa on käytetty päälähteinä mietintöjä, muistioita, maahanmuuttopoliittisia ohjelmia sekä valtiopäiväasiakirjoja. Haastattelut ja lehtiartikkelit täydentävät kuvaa varsinkin viimeisten vuosien osalta. Kiintiöpakolaispolitiikka muotoutui virkamiesten käytännön työn pohjalta ja myöhemmin myös hallituksen aktiivisuuden seurauksena. Kiintiöpakolaisia suoraan koskevia lakeja on tehty kaksi: vuoden 1999 kotouttamislaki ja vuoden 2004 ulkomaalaislaki. Lakien avulla normitettiin kiintiöpakolaisten vastaanoton ja kotouttamisen käytännöt. Ne olivat pitkään olleet virkamiesten toimien ja hallituksen periaatepäätösten varassa. Samalla Suomen kiintiöpakolaispolitiikasta tuli yksi maailman säädellyimmistä.