Jotain uutta, jotain vanhaa : Venäjän asevoimien strateginen esikunta- ja johtamisharjoitus Kavkaz-2020
Panschin, Vladimir (2020)
Panschin, Vladimir
Sotataidon laitos
Maanpuolustuskorkeakoulu
2020
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3169-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3169-1
Tiivistelmä
Vuonna 2020 Venäjän asevoimien strateginen esikunta- ja johtamisharjoitus pidettiin Eteläisessä sotilaspiirissä nimellä Kavkaz-2020. Sotilaspiirin maa- ja ilmaharjoitusalueiden lisäksi harjoiteltiin Mustanmeren ja Kaspianmeren meriharjoitusalueilla, Armeniassa sekä itsenäiseksi julistautuneissa Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa. Valtaosa Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltioista pitää kahta viimeksi mainittua aluetta Georgiaan kuuluvina. Lisäksi osa harjoituksen lentotoiminnasta toteutettiin Venäjän laittomasti valtaamalta Krimin niemimaalta, joka de jure kuuluu Ukrainalle.
Edellisvuosien tapaan harjoituksen ilmoitettiin olevan terrorismin vastainen harjoitus, jossa kuvitteellisen vihollisvaltion asevoimat tukivat alueella toimineita laittomia aseellisia joukkoja. Poiketen viimevuosien harjoitustapahtumista Kavkaz-2020 -harjoituksen osaharjoitukset tukivat paremmin julkisuuteen kerrottua harjoituskehystä. Nyt harjoittelu tapahtui aikaisempaan vuosiin verrattuna useilla harjoitusalueilla ja pienemmissä joukkokokoonpanoissa. Joukkoja käytettiin siis tavalla, kuten niitä voitaisiin todellisuudessa käyttää taisteltaessa eri puolilla toimivia laittomia aseellisia ryhmittymiä vastaan.
Toisaalta useissa eri paikoissa yhtäaikaisesti tapahtuneet taistelut ovat yhtenevät Venäjän yleisesikunnan päällikön armeijankenraali Valeri Gerasimovin näkemyksen kanssa, että tulevaisuuden sodassa ei ole välttämättä kiinteitä rintamalinjoja. Harjoituksen ilmasotavaiheet, joissa harjoiteltiin muun muassa massiivisen nykyaikaisen ohjus- ja ilmahyökkäyksen torjuntaa, paljasti viimeistään, että todellisuudessa kyse oli muusta kuin terrorismin vastaisesta harjoituksesta. Täten harjoituksen päätösvaihe olikin perinteinen puolustustaistelu, jossa vihollisen tavanomaisin asein varustetut päävoimat pysäytettiin kaksipuoleisella saarrostuksella, jota seurasi vihollisen tuhonnut vastahyökkäys.
Kavkaz-2020 -harjoitusvahvuudeksi ilmoitettiin 80 000 sotilasta. Miesmäärällä mitattuna harjoitus oli selvästi pienempi kuin kaksi edellistä strategista esikunta- ja johtamisharjoitusta sekä edellinen Kavkaz-2016 -harjoitus, johon osallistui 120 000 sotilasta. Venäjän asevoimien joukkojen lisäksi harjoitukseen osallistui joukkoja ainakin Venäjän kansalliskaartista ja hätätilaministeriöstä. Kahden viimeksi mainitun osalta harjoitusuutisoinnissa ei kerrottu, missä tehtävissä niitä käytettiin. Todennäköisesti niitä käytettiin edellisvuosien tapaan sotatoimialueen ulkopuolella yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitotehtävissä ja tärkeiden kohteiden vartioinnissa. Alun perin harjoitukseen piti osallistua joukkoja 17:sta eri maasta. Lopulta joukkoja harjoitukseen lähettivät Armenia, Valko-Venäjä, Kiina, Myanmar, Pakistan sekä Iran (merivoimat). Näiden yhteenlaskettu vahvuus oli noin 900 sotilasta.
Edellisvuosien tapaan harjoituksen ilmoitettiin olevan terrorismin vastainen harjoitus, jossa kuvitteellisen vihollisvaltion asevoimat tukivat alueella toimineita laittomia aseellisia joukkoja. Poiketen viimevuosien harjoitustapahtumista Kavkaz-2020 -harjoituksen osaharjoitukset tukivat paremmin julkisuuteen kerrottua harjoituskehystä. Nyt harjoittelu tapahtui aikaisempaan vuosiin verrattuna useilla harjoitusalueilla ja pienemmissä joukkokokoonpanoissa. Joukkoja käytettiin siis tavalla, kuten niitä voitaisiin todellisuudessa käyttää taisteltaessa eri puolilla toimivia laittomia aseellisia ryhmittymiä vastaan.
Toisaalta useissa eri paikoissa yhtäaikaisesti tapahtuneet taistelut ovat yhtenevät Venäjän yleisesikunnan päällikön armeijankenraali Valeri Gerasimovin näkemyksen kanssa, että tulevaisuuden sodassa ei ole välttämättä kiinteitä rintamalinjoja. Harjoituksen ilmasotavaiheet, joissa harjoiteltiin muun muassa massiivisen nykyaikaisen ohjus- ja ilmahyökkäyksen torjuntaa, paljasti viimeistään, että todellisuudessa kyse oli muusta kuin terrorismin vastaisesta harjoituksesta. Täten harjoituksen päätösvaihe olikin perinteinen puolustustaistelu, jossa vihollisen tavanomaisin asein varustetut päävoimat pysäytettiin kaksipuoleisella saarrostuksella, jota seurasi vihollisen tuhonnut vastahyökkäys.
Kavkaz-2020 -harjoitusvahvuudeksi ilmoitettiin 80 000 sotilasta. Miesmäärällä mitattuna harjoitus oli selvästi pienempi kuin kaksi edellistä strategista esikunta- ja johtamisharjoitusta sekä edellinen Kavkaz-2016 -harjoitus, johon osallistui 120 000 sotilasta. Venäjän asevoimien joukkojen lisäksi harjoitukseen osallistui joukkoja ainakin Venäjän kansalliskaartista ja hätätilaministeriöstä. Kahden viimeksi mainitun osalta harjoitusuutisoinnissa ei kerrottu, missä tehtävissä niitä käytettiin. Todennäköisesti niitä käytettiin edellisvuosien tapaan sotatoimialueen ulkopuolella yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitotehtävissä ja tärkeiden kohteiden vartioinnissa. Alun perin harjoitukseen piti osallistua joukkoja 17:sta eri maasta. Lopulta joukkoja harjoitukseen lähettivät Armenia, Valko-Venäjä, Kiina, Myanmar, Pakistan sekä Iran (merivoimat). Näiden yhteenlaskettu vahvuus oli noin 900 sotilasta.
Kokoelmat
- Julkaisut [500]