Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta : Närpiön malli maahanmuuttajien kotouttamisessa
Mattila, Markku; Björklund, Krister (2013)
Mattila, Markku
Björklund, Krister
Siirtolaisuusinstituutti
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:1455-5042
https://urn.fi/URN:ISBN:1455-5042
Kuvaus
Esipuhe
Det mångkulturella Närpes
Taulukkoluettelo
Kuvioluettelo
Johdanto
Tutkimuksen maisema – Närpiön kunta
Maahanmuuttajien vastaanotto
Väestö numeroina
Työpaikat, työllisyys ja työttömyys
Pula tekevistä käsistä – vastauksena ulkomainen työvoima
Maahanmuuttajana Närpiössä
Maahanmuuttajista närpiöläisiksi
Närpiön malli pähkinänkuoressa
SAMMANDRAG
Lähteet
LIITE.
Det mångkulturella Närpes
Taulukkoluettelo
Kuvioluettelo
Johdanto
Tutkimuksen maisema – Närpiön kunta
Maahanmuuttajien vastaanotto
Väestö numeroina
Työpaikat, työllisyys ja työttömyys
Pula tekevistä käsistä – vastauksena ulkomainen työvoima
Maahanmuuttajana Närpiössä
Maahanmuuttajista närpiöläisiksi
Närpiön malli pähkinänkuoressa
SAMMANDRAG
Lähteet
LIITE.
Tiivistelmä
Ruotsinkielinen Närpiö (Närpes) tunnetaan Suomen kasvihuoneviljelyn merkittävänä keskuksena. Kasvihuoneviljelyn ohella Närpiö on toisellakin tapaa omaleimainen paikka: kymmenesosa kunnan väestöstä on maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien keskittyminen maaseutumaiseen kuntaan on Suomen oloissa poikkeuksellista, sillä maamme vieraskielinen väestö on keskittynyt nimenomaan suuriin kaupunkeihin.
Närpiön ulkomaalaisperäinen väestö alkoi alun perin kasvaa kuntasijoitettuja pakolaisia vastaanottamalla. 2000-luvulla maahanmuuttajataustaisen työvoiman osuus on kasvanut nopeasti. Viime vuosina yritykset ovat palkanneet työntekijöitä mm. Bosniasta, Vietnamista, Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Närpiön ulkomaalaistaustainen väestö edustaa 35 eri kansallisuutta. Työvoima työllistyy pääasiassa kasvavan kasvihuoneviljelyn ja metalliteollisuuden tarpeisiin.
Maahanmuuttajat viihtyvät hyvin Närpiössä. He ovat tulleet jäädäkseen. Mikä on tämä "Närpiön malli", joka sisältää ilmeisen hyvin onnistunutta kotoutumista ja laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa? Mitä Närpiössä tehdään oikein, ja mitä siitä voitaisiin muualla oppia?
Närpiön ulkomaalaisperäinen väestö alkoi alun perin kasvaa kuntasijoitettuja pakolaisia vastaanottamalla. 2000-luvulla maahanmuuttajataustaisen työvoiman osuus on kasvanut nopeasti. Viime vuosina yritykset ovat palkanneet työntekijöitä mm. Bosniasta, Vietnamista, Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Närpiön ulkomaalaistaustainen väestö edustaa 35 eri kansallisuutta. Työvoima työllistyy pääasiassa kasvavan kasvihuoneviljelyn ja metalliteollisuuden tarpeisiin.
Maahanmuuttajat viihtyvät hyvin Närpiössä. He ovat tulleet jäädäkseen. Mikä on tämä "Närpiön malli", joka sisältää ilmeisen hyvin onnistunutta kotoutumista ja laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa? Mitä Närpiössä tehdään oikein, ja mitä siitä voitaisiin muualla oppia?