Ruotsinsuomen ominaispiirteitä : näkökulmana mahdollisten paluumuuttajien kielellinen sopeutuminen ja sen tukeminen
Ilmasti, Lotta (2006)
Ilmasti, Lotta
Siirtolaisuusinstituutti
2006
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110288953
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110288953
Kuvaus
1 JOHDANTO
1.1 Tutkimuksen taustaa
1.2 Siirtolaisuuden määritelmistä
1.3 Tutkimustehtävä
1.4 Informantit mahdollisina paluumuuttajina ja opetettavina
2 TUTKIMUSAINEISTO JA INFORMANTIT
2.1 Aineisto
2.2 Informantit
3 SUOMALAISET MAAILMALLA
3.1 Ruotsinsuomalaisuus
3.2 Ruotsinsuomi
4 KIELI MUUTOKSESSA
4.1 Yksikielisestä kaksikieliseksi
4.2 Kieltenväliset kontaktit
4.3 Virheet, lipsahdukset ja poikkeamat
4.4 Kielen rappeutuminen
5 KOODINVAIHTO JA LAINAAMINEN
5.1 Auer ja koodinvaihdon tyypit
5.2 Poplack ja koodinvaihdon strukturaaliset rajoitteet
5.3 Myers-Scotton ja matriisikielen kehys
5.4 Kovács ja lauseidensisäisen koodinvaihdon jatkumo
5.5 Lauttamuksen jatkumomalli
5.6 Koodinvaihdon keskustelullisia funktioita
5.7 Koodinvaihto ja lainaaminen kielenmuutoksen jatkumolla
6 PUHUTTU RUOTSINSUOMI MUUTOKSEN JATKUMOLLA
6.1 Liputettu suomalainen ilmaus
6.2 Käännöslainat
6.3 Suorat lainat
6.4 Lainaamisen ja koodinvaihdon rajatapaukset
6.5 Tuettu koodinvaihto
6.6 Koodinvaihto
6.7 Jatkumolla esiintyvä sanasto aihepiireittäin
6.8 Keskustelullisia funktioita
6.9 Pohdintaa
7 KIRJOITETTU RUOTSINSUOMI MUUTOKSEN JATKUMOLLA
7.1 Uudissanatehtävä
7.2 Tekstin täydentäminen
7.3 Epäsanojen taivutus
7.4 Itse tuotettu teksti
7.5 Kirjoitetun ruotsinsuomen piirteiden pohdintaa
8 KIELI KOKONAISMUUTOKSEN JATKUMOLLA
8.1 Informanttien kielen kokonaismuutos
8.2 Informanttien osaamisprofiilit
8.3 Paluumuuttajien mahdollisia oppijatyyppejä
9 OPETUKSEN TAVOITTEENA NYKYSUOMEN HALLINTA
9.1 Kohderyhmä
9.2 Sisällöstä ja opetusmenetelmistä
9.3 Käytännön järjestelyt
10 LOPUKSI
LÄHTEET
LIITTEET.
1.1 Tutkimuksen taustaa
1.2 Siirtolaisuuden määritelmistä
1.3 Tutkimustehtävä
1.4 Informantit mahdollisina paluumuuttajina ja opetettavina
2 TUTKIMUSAINEISTO JA INFORMANTIT
2.1 Aineisto
2.2 Informantit
3 SUOMALAISET MAAILMALLA
3.1 Ruotsinsuomalaisuus
3.2 Ruotsinsuomi
4 KIELI MUUTOKSESSA
4.1 Yksikielisestä kaksikieliseksi
4.2 Kieltenväliset kontaktit
4.3 Virheet, lipsahdukset ja poikkeamat
4.4 Kielen rappeutuminen
5 KOODINVAIHTO JA LAINAAMINEN
5.1 Auer ja koodinvaihdon tyypit
5.2 Poplack ja koodinvaihdon strukturaaliset rajoitteet
5.3 Myers-Scotton ja matriisikielen kehys
5.4 Kovács ja lauseidensisäisen koodinvaihdon jatkumo
5.5 Lauttamuksen jatkumomalli
5.6 Koodinvaihdon keskustelullisia funktioita
5.7 Koodinvaihto ja lainaaminen kielenmuutoksen jatkumolla
6 PUHUTTU RUOTSINSUOMI MUUTOKSEN JATKUMOLLA
6.1 Liputettu suomalainen ilmaus
6.2 Käännöslainat
6.3 Suorat lainat
6.4 Lainaamisen ja koodinvaihdon rajatapaukset
6.5 Tuettu koodinvaihto
6.6 Koodinvaihto
6.7 Jatkumolla esiintyvä sanasto aihepiireittäin
6.8 Keskustelullisia funktioita
6.9 Pohdintaa
7 KIRJOITETTU RUOTSINSUOMI MUUTOKSEN JATKUMOLLA
7.1 Uudissanatehtävä
7.2 Tekstin täydentäminen
7.3 Epäsanojen taivutus
7.4 Itse tuotettu teksti
7.5 Kirjoitetun ruotsinsuomen piirteiden pohdintaa
8 KIELI KOKONAISMUUTOKSEN JATKUMOLLA
8.1 Informanttien kielen kokonaismuutos
8.2 Informanttien osaamisprofiilit
8.3 Paluumuuttajien mahdollisia oppijatyyppejä
9 OPETUKSEN TAVOITTEENA NYKYSUOMEN HALLINTA
9.1 Kohderyhmä
9.2 Sisällöstä ja opetusmenetelmistä
9.3 Käytännön järjestelyt
10 LOPUKSI
LÄHTEET
LIITTEET.
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisten käyttämää ruotsinsuomea. Aineistoon kuuluu sekä puhuttua että kirjallista kieltä seitsemältä ruotsinsuomalaiselta naiselta. Informanttien tuottamia ilmauksia verrataan suomensuomalaisten ja suomea toisena kielenä oppivien tuottamiin ilmauksiin. Näkökulma tutkimukseen on opetuksellinen; aineistossa esiintyvien kielenpiirteiden perusteella kartoitetaan kielellisiä ongelmia, joita Suomeen palaava ruotsinsuomalainen voi kohdata. Analyysin perusteella luodaan palaaville siirtolaisille mahdollisia oppijaprofiileja ja suomenopetuksen malli.
Tutkielmassa yhdistetään taustateorioiksi useita teorioita. Keskeiset teoriat liittyvät kaksikielisyyteen, kieltenväliseen vuorovaikutukseen, kielen prosessointiin ja rappeutumiseen sekä koodinvaihtoon ja lainaamiseen. Koodinvaihdosta ja lainaamisesta esitetään eri näkemyksiä. Tutkielmassa luodaan kielen kokonaismuutoksen jatkumo, jossa operoivat rinnakkain sekä puhuttu että kirjoitettu kieli.
Tutkielmassa yhdistetään taustateorioiksi useita teorioita. Keskeiset teoriat liittyvät kaksikielisyyteen, kieltenväliseen vuorovaikutukseen, kielen prosessointiin ja rappeutumiseen sekä koodinvaihtoon ja lainaamiseen. Koodinvaihdosta ja lainaamisesta esitetään eri näkemyksiä. Tutkielmassa luodaan kielen kokonaismuutoksen jatkumo, jossa operoivat rinnakkain sekä puhuttu että kirjoitettu kieli.