Toiset lähtee, toiset jää : yhden suvun siirtolaishistoria Suomen ja Ruotsin välillä
Tammelin, Linda (2006)
Tammelin, Linda
Siirtolaisuusinstituutti
2006
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110288945
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110288945
Kuvaus
1. Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
2. Teoreettinen viitekehys
2.1. Keskeiset käsitteet
2.2. Muuttoliiketutkimus
2.2.1. Ravensteinin lait ja vetovoimamallit
2.2.2. Työnnön ja vedon teoria
2.2.3. Muuttovirrat, muuttopäätösteoriat ja muuttoliikkeen valikoivuus
2.2.4. Taloustieteellinen muuttoliiketutkimus
2.2.5. Systeemiteoriat
3. Aineisto ja menetelmät
3.1. Tilastot ja kirjallisuus
3.2. Haastattelut
4. Suomen ja Ruotsin välinen siirtolaisuus yhden suvun näkökulmasta
4.1. Tutkimusjoukon kuvaus
4.2. Siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin
4.2.1. Määrällinen kehitys
4.2.2. Alueellinen suuntautuminen
4.2.3. Siirtolaisten ominaispiirteet
4.2.4. Muuton syyt
4.2.5. Harkinta ja etukäteistiedot
4.3. Siirtolaisuus Ruotsista Suomeen
4.3.1. Määrällinen kehitys
4.3.2. Alueellinen suuntautuminen
4.3.3. Paluumuuttajien ominaispiirteet
4.3.4. Syyt ja motiivit
4.3.5. Harkinta ja etukäteistiedot
4.3.6. Paluumuuton esteet
4.4. Siirtolaishistoria
4.4.1. Esimerkkejä
4.4.2. Arviointi
4.4.3. Tulevaisuuden muuttosuunnitelmat
4.5. Kansalaisuus ja identiteetti
5. Johtopäätökset ja pohdintaa tutkimuksesta
Lähdeluettelo.
2. Teoreettinen viitekehys
2.1. Keskeiset käsitteet
2.2. Muuttoliiketutkimus
2.2.1. Ravensteinin lait ja vetovoimamallit
2.2.2. Työnnön ja vedon teoria
2.2.3. Muuttovirrat, muuttopäätösteoriat ja muuttoliikkeen valikoivuus
2.2.4. Taloustieteellinen muuttoliiketutkimus
2.2.5. Systeemiteoriat
3. Aineisto ja menetelmät
3.1. Tilastot ja kirjallisuus
3.2. Haastattelut
4. Suomen ja Ruotsin välinen siirtolaisuus yhden suvun näkökulmasta
4.1. Tutkimusjoukon kuvaus
4.2. Siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin
4.2.1. Määrällinen kehitys
4.2.2. Alueellinen suuntautuminen
4.2.3. Siirtolaisten ominaispiirteet
4.2.4. Muuton syyt
4.2.5. Harkinta ja etukäteistiedot
4.3. Siirtolaisuus Ruotsista Suomeen
4.3.1. Määrällinen kehitys
4.3.2. Alueellinen suuntautuminen
4.3.3. Paluumuuttajien ominaispiirteet
4.3.4. Syyt ja motiivit
4.3.5. Harkinta ja etukäteistiedot
4.3.6. Paluumuuton esteet
4.4. Siirtolaishistoria
4.4.1. Esimerkkejä
4.4.2. Arviointi
4.4.3. Tulevaisuuden muuttosuunnitelmat
4.5. Kansalaisuus ja identiteetti
5. Johtopäätökset ja pohdintaa tutkimuksesta
Lähdeluettelo.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa Suomen ja Ruotsin välistä siirtolaisuutta tutkitaan yhden suvun näkökulmasta yhdistäen kvantitatiivista ja kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimusjoukko koostuu 26 henkilöstä, jotka ovat sukua toisilleen. Heistä käytetään pseudonyymiä Virtaset. Aineistonkeruumenetelmänä on henkilön siirtolaishistoriaan kohdentuva puolistrukturoitu teemahaastattelu, jonka lisäksi käytetään yleiskuvan luomiseen kirjallisuutta sekä tilastoja.
Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten siirtolaisuus Ruotsiin kasvoi merkittävästi ja huippu saavutettiin 1960- ja 1970-luvun vaihteessa. Taustalla vaikuttivat vahvimmin Suomen elinkeinoelämän nopea rakennemuutos sekä väestökehitys. Nopeasti kasvava Ruotsin talous pystyi hyödyntämään työvoimareservejä, jotka Suomessa olivat tarjolla. Siirtolaisiksi lähti eniten heikosti koulutettuja nuoria Pohjois-Suomesta ja Pohjanmaalta. Siirtolaisuus sai jopa massamuuton piirteitä, kun kokonaisia kyliä ja sukuja muutti Ruotsiin erilaisissa ketjuissa ja ryhmissä. Noin puolet Ruotsiin muuttaneista on palannut vuosien kuluessa takaisin Suomeen.
Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten siirtolaisuus Ruotsiin kasvoi merkittävästi ja huippu saavutettiin 1960- ja 1970-luvun vaihteessa. Taustalla vaikuttivat vahvimmin Suomen elinkeinoelämän nopea rakennemuutos sekä väestökehitys. Nopeasti kasvava Ruotsin talous pystyi hyödyntämään työvoimareservejä, jotka Suomessa olivat tarjolla. Siirtolaisiksi lähti eniten heikosti koulutettuja nuoria Pohjois-Suomesta ja Pohjanmaalta. Siirtolaisuus sai jopa massamuuton piirteitä, kun kokonaisia kyliä ja sukuja muutti Ruotsiin erilaisissa ketjuissa ja ryhmissä. Noin puolet Ruotsiin muuttaneista on palannut vuosien kuluessa takaisin Suomeen.