Tystnaden talar : om finländska krigsbarn i skönlitteraturen
Virtala, Irene (2004)
Virtala, Irene
Siirtolaisuusinstituutti
2004
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102787855
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102787855
Kuvaus
Innehåll
Abstract
Suomenkielinen tiivistelmä
Förord
Tystnaden talar – Om finländska krigsbarn i skönlitteraturen
Tillbakablickar på forskningen
Livshistorier som skönlitteratur
Något om minnets mekanismer
Om fosterbarns villkor förr
I brist på moderskärlek
Separationens sorg
Till faderns minne
Fostermoderns låga visa
Fosterfaderns lov
Mor och dotter i en ond cirkel
Ur familjetyranniets grepp
Identitet i vardande
Eskapism och överlevnadsstrategier
Autobiografin som läkande kraft
Empati och humanitär hjälp ur krigserfarenhet
Slutord
Summary
Referenser
Krigsbarnslitteratur.
Abstract
Suomenkielinen tiivistelmä
Förord
Tystnaden talar – Om finländska krigsbarn i skönlitteraturen
Tillbakablickar på forskningen
Livshistorier som skönlitteratur
Något om minnets mekanismer
Om fosterbarns villkor förr
I brist på moderskärlek
Separationens sorg
Till faderns minne
Fostermoderns låga visa
Fosterfaderns lov
Mor och dotter i en ond cirkel
Ur familjetyranniets grepp
Identitet i vardande
Eskapism och överlevnadsstrategier
Autobiografin som läkande kraft
Empati och humanitär hjälp ur krigserfarenhet
Slutord
Summary
Referenser
Krigsbarnslitteratur.
Tiivistelmä
Tutkimusprojekti Tystnaden talar. Om finländska krigsbarn i skönlitteraturen (Hiljaisuus puhuu. Suomalaisista sotalapsista kaunokirjallisuudessa) tarkastelee suomalaisten sotalasten kaunokirjallista representaatiota. Tutkimusaineistoon kuuluu 70 teosta (autobiografioita ja fiktiivisiä teoksia), joista tarkastellaan lähemmin 30 teosta.
Sotalasten kohtaloista on vaiettu vuosikymmeniä. Sotasensuuri kielsi aikanaan lastensiirtojen julkisen arvostelun ja sensuroi ulkomaisia lehtiä ja kirjeitä. Ehkäpä tämän seurauksena akateeminen tutkimus lastensiirroista on käynnistynyt melko myöhään. Suomalaiset sotalapset ovat nyt eläkeikäisiä. Heillä on tarve reflektoida elettyä elämää, ainutlaatuista historiallista taustaa, kertoa siitä jälkipolville sekä työstää kipeitä muistoja. Pitkän hiljaisuuden ovat sotalapset itse murtaneet järjestäytymällä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä julkaisemalla elämäntarinoitaan vuosi vuodelta enenevin määrin.
Suomalaisista sotalapsista kertova kaunokirjallisuus on näyte analyyttisestä kyvystä peilata ja hallita oman elämän ulottuvuuksia. Perhesuhteiden tärkeys asetetaan ensimmäiseksi. Pieniä lapsia ei pitäisi erottaa perheestään sodankaan takia. Tämän sanoman lisäksi kirjoittajilla riittää empatiaa tämän päivän sotatilanteessa olevien maiden lasten kohtaloihin sekä konkreettisiin aputoimenpiteisiin heidän hyväksi. Toive maailmanlaajuisesta rauhanajasta on intensiivinen.
Sotalasten kohtaloista on vaiettu vuosikymmeniä. Sotasensuuri kielsi aikanaan lastensiirtojen julkisen arvostelun ja sensuroi ulkomaisia lehtiä ja kirjeitä. Ehkäpä tämän seurauksena akateeminen tutkimus lastensiirroista on käynnistynyt melko myöhään. Suomalaiset sotalapset ovat nyt eläkeikäisiä. Heillä on tarve reflektoida elettyä elämää, ainutlaatuista historiallista taustaa, kertoa siitä jälkipolville sekä työstää kipeitä muistoja. Pitkän hiljaisuuden ovat sotalapset itse murtaneet järjestäytymällä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä julkaisemalla elämäntarinoitaan vuosi vuodelta enenevin määrin.
Suomalaisista sotalapsista kertova kaunokirjallisuus on näyte analyyttisestä kyvystä peilata ja hallita oman elämän ulottuvuuksia. Perhesuhteiden tärkeys asetetaan ensimmäiseksi. Pieniä lapsia ei pitäisi erottaa perheestään sodankaan takia. Tämän sanoman lisäksi kirjoittajilla riittää empatiaa tämän päivän sotatilanteessa olevien maiden lasten kohtaloihin sekä konkreettisiin aputoimenpiteisiin heidän hyväksi. Toive maailmanlaajuisesta rauhanajasta on intensiivinen.