Suomalaisuus on kuin vahakangas : ruotsinsuomalaiset nuoret kertovat suomalaisuudestaan
Weckström, Lotta (2011)
Siirtolaisuusinstituutti
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5889-09-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5889-09-3
Kuvaus
Kiitokset
Julkaisijan esipuhe
Johdanto
Taustalla suuri muuttoaalto
Ruotsinsuomalaisten vähemmistöasema
Miten ja missä haastattelut tehtiin?
Kieli ja yhteisöt
Koulun suuri merkitys suomenkielisyydelle
Urheiluun liittyvä yhteisöllisyys ja kansallistunne
Suomen kieli: tunteen kieli, toiminnan kieli vai jotain muuta?
Suomen kieli, lapset ja perhe-elämä
Suomen kieli ja työelämä
Onko suomen taito välttämätön suomalaisuudelle Ruotsissa?
"Saada kieli ilmaiseksi"
Kun tuntee itsensä erilaiseksi
Erilaiselta kuulostaminen
Aksentit ja mielikuvat
Erilaiselta näyttäminen
Kuka on siirtolainen Ruotsissa?
Kuka on ruotsinsuomalainen?
Kun huomaakin olevansa yllättävän erilainen
Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vertailusta
Suomalaisuus on muutakin kuin kieltä
Paikka nimeltä Suomi
Suomalaisuus ja urhoollisuus
Onko suomalaisuus "sosiaalista omituisuutta"?
Puhuimmeko me suomalaisuudesta vai jostain muusta?
Mitä suomalaisuus on?
Lähteet
Liitteet.
Julkaisijan esipuhe
Johdanto
Taustalla suuri muuttoaalto
Ruotsinsuomalaisten vähemmistöasema
Miten ja missä haastattelut tehtiin?
Kieli ja yhteisöt
Koulun suuri merkitys suomenkielisyydelle
Urheiluun liittyvä yhteisöllisyys ja kansallistunne
Suomen kieli: tunteen kieli, toiminnan kieli vai jotain muuta?
Suomen kieli, lapset ja perhe-elämä
Suomen kieli ja työelämä
Onko suomen taito välttämätön suomalaisuudelle Ruotsissa?
"Saada kieli ilmaiseksi"
Kun tuntee itsensä erilaiseksi
Erilaiselta kuulostaminen
Aksentit ja mielikuvat
Erilaiselta näyttäminen
Kuka on siirtolainen Ruotsissa?
Kuka on ruotsinsuomalainen?
Kun huomaakin olevansa yllättävän erilainen
Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vertailusta
Suomalaisuus on muutakin kuin kieltä
Paikka nimeltä Suomi
Suomalaisuus ja urhoollisuus
Onko suomalaisuus "sosiaalista omituisuutta"?
Puhuimmeko me suomalaisuudesta vai jostain muusta?
Mitä suomalaisuus on?
Lähteet
Liitteet.
Tiivistelmä
Ruotsissa asuu 675 000 suomalaisen taustan omaavaa ihmistä. Luvussa on mukana kolme sukupolvea. Enemmistön juuret ovat syvällä Ruotsissa ja Suomessa. Mikä on tämän päivän nuorten kuva ruotsalaisuudesta ja suomalaisuudesta? Mitä mahdollisuuksia heillä on yhdistää kaksi kulttuuria ja kieltä toisiinsa?
FT Lotta Weckström on haastatellut Ruotsissa kasvaneita kaupunkilaisnuoria, jotka arastelematta kertovat kipeistäkin tunteistaan, valtasuhteistaan ja arkipäivästään. Nuorten oman äänen kautta suomalaisuus muuttuu kaleidoskoopiksi tai vahakankaaksi. Nuorille suomalaisuus on jotakin, jota ei voi vangita tavanomaisin klisein viittaamalla vain tangoon, jääkiekkoon, puunhakkuuseen, suomalaisten työhulluuteen tai vaitonaisuuteen. Mikä aluksi näytti suomalaisuudelta tai ruotsalaisuudelta, ei sitä olekaan.
Suomen kielen menetys toki koetaan kipeänä, mutta kaiken haihtuvan keskellä suomalaisuudesta jää sittenkin jäljelle jotakin. Erään haastateltavan sanoin: ”…keskellä talvea kävellä ilman hattua ja nahkatakki auki, se niin ku ettei kaiken tartte olla niin söpöä ja mysigt”.
Kirjassa nuoret kertovat kokemuksistaan ennakkoluuloista ja niiden ylittämisistä . Se aika on jo kaukana, jolloin ympäristö määritteli heidän suomalaisuutensa. Häpeä on väistynyt. Suomalaisuus tai ruotsalaisuus ei ole enää haittatekijä.
Teos tarjoaa tietoa vähän tunnetusta asiasta eli suomalaisuudesta Ruotsissa. Vaikenemisen aika on ohitettu peruuttamattomasti.
FT Lotta Weckström on haastatellut Ruotsissa kasvaneita kaupunkilaisnuoria, jotka arastelematta kertovat kipeistäkin tunteistaan, valtasuhteistaan ja arkipäivästään. Nuorten oman äänen kautta suomalaisuus muuttuu kaleidoskoopiksi tai vahakankaaksi. Nuorille suomalaisuus on jotakin, jota ei voi vangita tavanomaisin klisein viittaamalla vain tangoon, jääkiekkoon, puunhakkuuseen, suomalaisten työhulluuteen tai vaitonaisuuteen. Mikä aluksi näytti suomalaisuudelta tai ruotsalaisuudelta, ei sitä olekaan.
Suomen kielen menetys toki koetaan kipeänä, mutta kaiken haihtuvan keskellä suomalaisuudesta jää sittenkin jäljelle jotakin. Erään haastateltavan sanoin: ”…keskellä talvea kävellä ilman hattua ja nahkatakki auki, se niin ku ettei kaiken tartte olla niin söpöä ja mysigt”.
Kirjassa nuoret kertovat kokemuksistaan ennakkoluuloista ja niiden ylittämisistä . Se aika on jo kaukana, jolloin ympäristö määritteli heidän suomalaisuutensa. Häpeä on väistynyt. Suomalaisuus tai ruotsalaisuus ei ole enää haittatekijä.
Teos tarjoaa tietoa vähän tunnetusta asiasta eli suomalaisuudesta Ruotsissa. Vaikenemisen aika on ohitettu peruuttamattomasti.