Mellan Mercurius och Mars : Finska Ångfartygs Aktiebolagets krav på ersättning för förlorade fartyg i första världskriget 1914–1974
Louhimies, Robert (2020-09-04)
Åbo Akademis förlag - Åbo Akademi University Press
04.09.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-765-956-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-765-956-7
Kuvaus
På vilket sätt kan ett krig vara synligt i samhället efter att krigshändelserna avtagit? Robert Louhimies avhandling fokuserar på just den frågan genom det finländska rederiet Finska Ångfartygs Aktiebolaget (FÅA) och dess försök att få ersättning för fartyg som gått förlorade i samband med första världskriget.
Fredskrisen – utmaningar som uppkommit i och med återgången till fred, är som begrepp centralt i avhandlingen där författaren synliggör och förklarar orsakerna till att rederiets ersättningsprocess blev så långvarig. Det kom att bli en process som i högre grad styrdes av känslor än av ekonomi. Redarnas relation till varandra, och det arbete som de lagt ner för att garantera ersättning, förklarar varför Finlands största rederi ännu 60 år efter att första världskriget inleddes försökte få ersättning för de förlorade fartygen.
Fredens utmaningar för samhället har på senare tid i allt större utsträckning studerats av historiker. Genom att studera olika inslag av fredskrisen har förståelsen för hur ett samhälle kan återgå till fredstillstånd kunnat nyanseras. I avhandlingen studeras ett ovanligt långt inslag av den fredskris som drabbade det finska samhället efter första världskriget. Genom att ge ännu ett exempel på hur ett sådant inslag kan ta sig i uttryck, kan resultatet bidra till forskningsläget och vår förståelse av hur komplexa fredens utmaningar kan vara.
---------------------
Miten sota voi näyttäytyä yhteiskunnassa, vaikka aseet ovat vaienneet? Robert Louhimiehen tutkielmassa keskitytään juuri tähän kysymykseen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön korvaustenhakuprosessin kautta. Pitkässä prosessissa yhtiö haki korvauksia ensimmäisen maailmansodan aikana menetetystä aluksista.
Haasteet, jotka syntyvät rauhaan paluun yhteydessä – rauhankriisi, on keskeinen käsite tutkielmassa, jossa kirjoittaja tuo esiin ja selittää syitä siihen, miksi varustamon korvaustenhakuprosessista tuli niin pitkäikäinen. Tunteet leimasivat prosessia suuremmassa mittakaavassa, kuin puhtaat taloudelliset seikat. Varustajien suhteet toisiinsa ja kaikki se työ, joka tehtiin korvausten saamiseksi selittävät, miksi Suomen suurin varustamo vielä 60 vuotta ensimmäisen maailmansodan loppumisen jälkeen yritti saada korvauksia menetetyistä aluksista.
Rauhan yhteiskunnalliset haasteet ovat viime aikoina kiinnostaneet historiantutkijoita yhä enemmän. Tutkimalla rauhankriisin eri piirteitä, on yhteiskunnan rauhaan paluun vivahteista saatu lisää ymmärrystä. Väitöskirjassa tutkitaan erityisen pitkää rauhankriisin piirrettä, joka koetteli suomalaista yhteiskuntaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Antamalla esimerkin, kuinka tällainen piirre voi ilmentyä, voi tulos myötävaikuttaa tutkimustilanteeseen ja luoda ymmärrystä niihin monimutkaisiin haasteisiin, jotka rauhaan paluu tuo mukanaan.
Fredskrisen – utmaningar som uppkommit i och med återgången till fred, är som begrepp centralt i avhandlingen där författaren synliggör och förklarar orsakerna till att rederiets ersättningsprocess blev så långvarig. Det kom att bli en process som i högre grad styrdes av känslor än av ekonomi. Redarnas relation till varandra, och det arbete som de lagt ner för att garantera ersättning, förklarar varför Finlands största rederi ännu 60 år efter att första världskriget inleddes försökte få ersättning för de förlorade fartygen.
Fredens utmaningar för samhället har på senare tid i allt större utsträckning studerats av historiker. Genom att studera olika inslag av fredskrisen har förståelsen för hur ett samhälle kan återgå till fredstillstånd kunnat nyanseras. I avhandlingen studeras ett ovanligt långt inslag av den fredskris som drabbade det finska samhället efter första världskriget. Genom att ge ännu ett exempel på hur ett sådant inslag kan ta sig i uttryck, kan resultatet bidra till forskningsläget och vår förståelse av hur komplexa fredens utmaningar kan vara.
---------------------
Miten sota voi näyttäytyä yhteiskunnassa, vaikka aseet ovat vaienneet? Robert Louhimiehen tutkielmassa keskitytään juuri tähän kysymykseen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön korvaustenhakuprosessin kautta. Pitkässä prosessissa yhtiö haki korvauksia ensimmäisen maailmansodan aikana menetetystä aluksista.
Haasteet, jotka syntyvät rauhaan paluun yhteydessä – rauhankriisi, on keskeinen käsite tutkielmassa, jossa kirjoittaja tuo esiin ja selittää syitä siihen, miksi varustamon korvaustenhakuprosessista tuli niin pitkäikäinen. Tunteet leimasivat prosessia suuremmassa mittakaavassa, kuin puhtaat taloudelliset seikat. Varustajien suhteet toisiinsa ja kaikki se työ, joka tehtiin korvausten saamiseksi selittävät, miksi Suomen suurin varustamo vielä 60 vuotta ensimmäisen maailmansodan loppumisen jälkeen yritti saada korvauksia menetetyistä aluksista.
Rauhan yhteiskunnalliset haasteet ovat viime aikoina kiinnostaneet historiantutkijoita yhä enemmän. Tutkimalla rauhankriisin eri piirteitä, on yhteiskunnan rauhaan paluun vivahteista saatu lisää ymmärrystä. Väitöskirjassa tutkitaan erityisen pitkää rauhankriisin piirrettä, joka koetteli suomalaista yhteiskuntaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Antamalla esimerkin, kuinka tällainen piirre voi ilmentyä, voi tulos myötävaikuttaa tutkimustilanteeseen ja luoda ymmärrystä niihin monimutkaisiin haasteisiin, jotka rauhaan paluu tuo mukanaan.