Varusmiesten sitoutuminen taistelutehtäviin Maavoimien valmiusyksikössä
Tuohimäki, Markus (2020)
Tuohimäki, Markus
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 9
2020
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147881
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147881
Tiivistelmä
Tutkielmassa arvioidaan Maavoimien valmiusyksikössä palvelevien varusmiesten sitoutumista heidän ensimmäisiin valmiudellisiin tehtäviinsä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata varusmiesten tehtäviin sitoutumisen luonnetta, ja selvittää mitkä tekijät mahdollisesti sitouttavat heitä tehtäviinsä. Puolustusvoimien ja suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta varusmiesten tehtäviin sitoutumisella on asevoimien tehokkuuden ja uskottavuuden kannal-ta suuri merkitys.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä survey-tutkimuksena yhden Maavoimien joukko-osaston valmiusyksikön ja jalkaväen perusyksikön varusmiehille heidän viimeisen sotaharjoituksen jälkeen ennen reserviin siirtymistä. Kysely toteutettiin kahdelle eri saapumiserälle samanlaisena. Kyselyyn vastasi 517 varusmiestä. Kyselyssä sitoutumisen mittarina sovellettiin John Meyerin ja Natalie Allenin organisaatioon sitoutumisen kolmen komponentin mallin mittaria, ja sitoutumista selittäviä tekijöitä selvitettiin kirjallisuuskatsauksen perusteella luoduilla oletetuilla selittävillä ulottuvuuksilla. Varusmiehistä muodostettiin sitoutumisprofiilien perusteella kaksi profiilijoukkoa: tunne-normatiivisesti sitoutuneet ja jatkuvuusperusteisesti sitoutuneet. Sitoutumista selittävinä ulottuvuuksina tutkimuksessa käytettiin maanpuolustustahtoa, palveluksen onnistumista, sosialisaatiota, yhteiskunnan tukea ja tehtävän vaarallisuutta. Parhaiten tehtäviin sitoutumista selittivät maanpuolustustahto, sosialisaatio ja palveluksen onnistuminen.
Valmiusyksikössä tunne-normatiivisesti sitoutuneita varusmiehiä oli enemmän kuin jatkuvuusperusteisesti sitoutuneita. Jalkaväen perusyksikössä jatkuvuusperusteisesti sitoutuneita oli tunnenormatiivisia enemmän. Tunnenormatiivisilla havaittiin olevan jatkuvuusperusteisia korkeampi maanpuolustustahto, ja heillä oli myös parempi kokemus varusmiespalveluksen onnistumisesta ja hyödyllisyydestä. Varusmiesten taustatekijöillä, kuten asuinpaikalla ja varakkuudella, ei havaittu tässä tutkimuksessa yhteyttä heidän sitoutumisprofiiliinsa.
Tutkimuksen perusteella yhdessä valmiusyksikössä tunne-normatiivinen sitoutuminen tehtäviin korostuu varusmiesten keskuudessa vielä toistaiseksi. Valmiudessa olevien varusmiesten määrää lisättäessä tulevaisuudessa, on Maavoimissa oltava kiinnostunut nopeasti käyttöön otettavien joukkojen tehtäviin sitoutumisesta entistä enemmän.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä survey-tutkimuksena yhden Maavoimien joukko-osaston valmiusyksikön ja jalkaväen perusyksikön varusmiehille heidän viimeisen sotaharjoituksen jälkeen ennen reserviin siirtymistä. Kysely toteutettiin kahdelle eri saapumiserälle samanlaisena. Kyselyyn vastasi 517 varusmiestä. Kyselyssä sitoutumisen mittarina sovellettiin John Meyerin ja Natalie Allenin organisaatioon sitoutumisen kolmen komponentin mallin mittaria, ja sitoutumista selittäviä tekijöitä selvitettiin kirjallisuuskatsauksen perusteella luoduilla oletetuilla selittävillä ulottuvuuksilla. Varusmiehistä muodostettiin sitoutumisprofiilien perusteella kaksi profiilijoukkoa: tunne-normatiivisesti sitoutuneet ja jatkuvuusperusteisesti sitoutuneet. Sitoutumista selittävinä ulottuvuuksina tutkimuksessa käytettiin maanpuolustustahtoa, palveluksen onnistumista, sosialisaatiota, yhteiskunnan tukea ja tehtävän vaarallisuutta. Parhaiten tehtäviin sitoutumista selittivät maanpuolustustahto, sosialisaatio ja palveluksen onnistuminen.
Valmiusyksikössä tunne-normatiivisesti sitoutuneita varusmiehiä oli enemmän kuin jatkuvuusperusteisesti sitoutuneita. Jalkaväen perusyksikössä jatkuvuusperusteisesti sitoutuneita oli tunnenormatiivisia enemmän. Tunnenormatiivisilla havaittiin olevan jatkuvuusperusteisia korkeampi maanpuolustustahto, ja heillä oli myös parempi kokemus varusmiespalveluksen onnistumisesta ja hyödyllisyydestä. Varusmiesten taustatekijöillä, kuten asuinpaikalla ja varakkuudella, ei havaittu tässä tutkimuksessa yhteyttä heidän sitoutumisprofiiliinsa.
Tutkimuksen perusteella yhdessä valmiusyksikössä tunne-normatiivinen sitoutuminen tehtäviin korostuu varusmiesten keskuudessa vielä toistaiseksi. Valmiudessa olevien varusmiesten määrää lisättäessä tulevaisuudessa, on Maavoimissa oltava kiinnostunut nopeasti käyttöön otettavien joukkojen tehtäviin sitoutumisesta entistä enemmän.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]