Naton kollektiivisen puolustuksen sotilaalliset haasteet Baltian maiden tukemisessa
Lehto, Juuso (2020)
Lehto, Juuso
Sotataidon laitos
Operaatiotaito ja taktiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 9
2020
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147847
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147847
Tiivistelmä
Kylmän sodan päättyminen merkitsi muutosta kansainvälisen järjestelmän turvallisuustilanteeseen ja länsimaiseen sodan kuvan muutokseen. Neuvostoliiton romahdus ja Varsovan liiton hajoaminen mer-kitsivät länsimaille kylmän sodan aikaisen vallitsevan uhan väistymistä. Länsimaisten asevoimien ke-hittäminen alkoi siirtyä konventionaalisen sodankäynnin suorituskykyjen kehittämisestä kriisinhallinta-operaatioiden ja terrorismin vastaisen taistelun muodostamiin vaatimuksiin. Naton asevoimien tehtä-vien muuttuessa sen kyky tavanomaisin asein käytävään laajamittaiseen sodankäyntiin heikkeni. Euroo-pan turvallisuusympäristö muuttui Ukrainan kriisin seurauksena vuonna 2014. Ukrainan tapahtumien seurauksena Nato alkoi palauttaa kollektiivisen puolustuksen suorituskykyjä riittävän sotilaallisen ky-vyn ja pelotteen saavuttamiseksi. Suorituskykyjen kehittäminen noudattelee kuitenkin hidasta logiikkaa. Naton tuli vastata Venäjän muodostamaan uhkaan kylmän sodan jälkeen muodostuneilla suoritusky-vyillä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä haasteita Venäjän sotilaalliset suorituskyvyt ja Naton asevoimien nykytila muodostavat Baltian maiden puolustamisessa. Tutkimuksen pääkysymys oli, mitkä ovat Naton kollektiivisen puolustuksen sotilaalliset haasteet Baltian maiden kriisin tukemiseksi.
Tutkimuksen teoreettinen näkökulma oli sodan kuvan muutos ja sen vaikutus asevoimien käyttöön.
Tutkimusmetodina käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Primääriaineisto koostui kansainvälisistä tut-kimusraporteista ja artikkeleista sekä Naton virallisista asiakirjoista ja julkaisuista. Aineistoa tulkittiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, jota tuettiin induktiivisella päättelyllä. Tutkimuksen lähde-aineistoa tuettiin suomalaisella tutkimuskirjallisuudella ja lehtiartikkeleilla.
Tutkimus osoitti, että Venäjän Läntinen sotilaspiiri omaa Naton maajoukkoihin verrattuna vahvat maa-voimat, jotka ovat nopeasti käytettävissä. Lisäksi Venäjä on kehittänyt kaukovaikutuskykyä Baltian maiden lähialueella, erityisesti Kaliningradissa. Euroopan turvallisuusympäristön muutos vuonna 2014 vaati Natoa kehittämään kollektiivisen puolustuksen suorituskykyjä erityisesti itäisten jäsenvaltioiden suojaksi. Nato paransi valmiuttaan ja kasvatti pelotettaan nostamalla valmiusjoukkojen määrää ja aset-tamalla monikansalliset taisteluosastot Baltian maihin ja Puolaan. Venäjän asevoimien suorituskyvyt asettavat kuitenkin korkeat ajalliset ja määrälliset vaatimukset Natolle, jolloin Baltian puolustaminen on riippuvainen muista Nato-maista siirrettävistä joukoista.
Naton kollektiivisen puolustuksen sotilaalliset haasteet liittyvät Venäjän etuun aika- ja etäisyystekijöis-sä. Natolle merkittävän haasteen luo Venäjän kyky vaikuttaa kauaskantoisilla aseilla Naton joukkojen siirtoihin Baltian maiden tueksi. Kylmän sodan jälkeinen sodan kuvan muutos on vaikuttanut Naton valmiudellisiin kykyihin ja sen jäsenvaltioiden konventionaalisiin suorituskykyihin, jolloin Natolla ei ole riittävästi valmiudellista mekanisoitua voimaa Baltian maiden puolustamiseksi. Naton keskeinen haaste on saada tarpeeksi voimaa, riittävän ajoissa Baltian maiden tueksi.
Tutkimuksen teoreettinen näkökulma oli sodan kuvan muutos ja sen vaikutus asevoimien käyttöön.
Tutkimusmetodina käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Primääriaineisto koostui kansainvälisistä tut-kimusraporteista ja artikkeleista sekä Naton virallisista asiakirjoista ja julkaisuista. Aineistoa tulkittiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, jota tuettiin induktiivisella päättelyllä. Tutkimuksen lähde-aineistoa tuettiin suomalaisella tutkimuskirjallisuudella ja lehtiartikkeleilla.
Tutkimus osoitti, että Venäjän Läntinen sotilaspiiri omaa Naton maajoukkoihin verrattuna vahvat maa-voimat, jotka ovat nopeasti käytettävissä. Lisäksi Venäjä on kehittänyt kaukovaikutuskykyä Baltian maiden lähialueella, erityisesti Kaliningradissa. Euroopan turvallisuusympäristön muutos vuonna 2014 vaati Natoa kehittämään kollektiivisen puolustuksen suorituskykyjä erityisesti itäisten jäsenvaltioiden suojaksi. Nato paransi valmiuttaan ja kasvatti pelotettaan nostamalla valmiusjoukkojen määrää ja aset-tamalla monikansalliset taisteluosastot Baltian maihin ja Puolaan. Venäjän asevoimien suorituskyvyt asettavat kuitenkin korkeat ajalliset ja määrälliset vaatimukset Natolle, jolloin Baltian puolustaminen on riippuvainen muista Nato-maista siirrettävistä joukoista.
Naton kollektiivisen puolustuksen sotilaalliset haasteet liittyvät Venäjän etuun aika- ja etäisyystekijöis-sä. Natolle merkittävän haasteen luo Venäjän kyky vaikuttaa kauaskantoisilla aseilla Naton joukkojen siirtoihin Baltian maiden tueksi. Kylmän sodan jälkeinen sodan kuvan muutos on vaikuttanut Naton valmiudellisiin kykyihin ja sen jäsenvaltioiden konventionaalisiin suorituskykyihin, jolloin Natolla ei ole riittävästi valmiudellista mekanisoitua voimaa Baltian maiden puolustamiseksi. Naton keskeinen haaste on saada tarpeeksi voimaa, riittävän ajoissa Baltian maiden tueksi.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2403]