Rajavartiolaitoksen maineenhallinta Sallan ja Raja-Joosepin laittomien maahantulijoiden ilmiön aikana
Juvonen, Ville (2020)
Juvonen, Ville
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 9
2020
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147831
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020073147831
Tiivistelmä
Hyvä maine edistää viranomaisten luottamusta, joka puolestaan edistää lakisääteisten tehtävien tehokasta toteutumista. Maine kehittyy kriiseissä hyppäyksittäin ja tässä tutkielmassa tutkitaan Rajavartiolaitoksen maineen kehittymistä Sallan ja Raja-Joosepin laittomien maahantulijoiden ilmiön aikana. Maineella on kriiseissä myös suojaava vaikutus, jolloin hyvämaineisen organisaation maine suojaa sen toimintaa kriisin keskellä.
Tutkielma on laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun keinoin ja se analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Aineisto kerättiin haastattelemalla ilmiön aikana viestinnän kannalta keskeisissä tehtävissä toimineita Rajavartiolaitoksen virkamiehiä. Teemahaastattelun teemat pohjautuvat kirjallisuuden tarjoamiin näkökulmiin maineesta ja sen hallitsemisesta. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdytään kirjallisuuden tarjoamiin näkökulmiin maineesta ja maineenhallinnasta, sekä käsitellään asiakirjojen kautta maineenhallintaa Rajavartiolaitoksessa. Tutkielmassa selvitetään virkamiesten käsityksiä maineesta ja maineenhallinnasta, sekä pyritään ymmärtämään, miten he toteuttivat maineenhallintaa ilmiön aikana.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että. Haasteet johtuivat Lapin rajavartioston henkilöstön kokemattomuudesta viestintätehtävissä, sekä puutteellisesta viestinnällisestä valmiudesta. Virkamiesten käsitysten mukaan maine muodostuu mielikuvissa, jotka syntyvät kohtaamisten seurauksena. Lapin rajavartioston maineenhallintaa johdettiin Lapin rajavartioston esikunnasta. Pääviestinä oli, että Lapin rajavartiosto vastaa rajaturvallisuudesta alueellaan. Vartioston järjestämä tiedotustilaisuus vuoden 2016 alussa muutti ilmiön käsittelyä medioissa ja tiedotustilaisuudella koettiin olevan erittäin merkittävä rooli ilmiön aikaisessa viestinnässä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta Rajavartiolaitoksen maineenhallinnan onnistuneen alun haasteiden jälkeen. Virkamiehet kokivat Rajavartiolaitoksen maineen parantuneen ilmiön vaikutuksesta. Aineiston perusteella Rajavartiolaitoksen voi kuitenkin parantaa mainettaan edelleen tunnettavuuden lisäämisen kautta, tuomalla keskeisiä johtajia julkisuuteen enemmän ja terävöittämällä joissain aiheissa viestintäänsä. Yhteistyö joidenkin tärkeiden sidosryhmien, kuten rajaseudun asukkaiden kanssa, koettiin huonontuneen merkittävästi.
Tutkielma on laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun keinoin ja se analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Aineisto kerättiin haastattelemalla ilmiön aikana viestinnän kannalta keskeisissä tehtävissä toimineita Rajavartiolaitoksen virkamiehiä. Teemahaastattelun teemat pohjautuvat kirjallisuuden tarjoamiin näkökulmiin maineesta ja sen hallitsemisesta. Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdytään kirjallisuuden tarjoamiin näkökulmiin maineesta ja maineenhallinnasta, sekä käsitellään asiakirjojen kautta maineenhallintaa Rajavartiolaitoksessa. Tutkielmassa selvitetään virkamiesten käsityksiä maineesta ja maineenhallinnasta, sekä pyritään ymmärtämään, miten he toteuttivat maineenhallintaa ilmiön aikana.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että. Haasteet johtuivat Lapin rajavartioston henkilöstön kokemattomuudesta viestintätehtävissä, sekä puutteellisesta viestinnällisestä valmiudesta. Virkamiesten käsitysten mukaan maine muodostuu mielikuvissa, jotka syntyvät kohtaamisten seurauksena. Lapin rajavartioston maineenhallintaa johdettiin Lapin rajavartioston esikunnasta. Pääviestinä oli, että Lapin rajavartiosto vastaa rajaturvallisuudesta alueellaan. Vartioston järjestämä tiedotustilaisuus vuoden 2016 alussa muutti ilmiön käsittelyä medioissa ja tiedotustilaisuudella koettiin olevan erittäin merkittävä rooli ilmiön aikaisessa viestinnässä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta Rajavartiolaitoksen maineenhallinnan onnistuneen alun haasteiden jälkeen. Virkamiehet kokivat Rajavartiolaitoksen maineen parantuneen ilmiön vaikutuksesta. Aineiston perusteella Rajavartiolaitoksen voi kuitenkin parantaa mainettaan edelleen tunnettavuuden lisäämisen kautta, tuomalla keskeisiä johtajia julkisuuteen enemmän ja terävöittämällä joissain aiheissa viestintäänsä. Yhteistyö joidenkin tärkeiden sidosryhmien, kuten rajaseudun asukkaiden kanssa, koettiin huonontuneen merkittävästi.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]