Yritysveropohjan harmonisointi (CCCTB) ja Suomen yhteisöverotuotto

Abstract

Tässä tutkimuksessa arvioidaan Euroopan komission direktiiviesityksen mukaisen yhteisen yhdistetyn veropohjan (CCCTB) verotuottoseuraamuksia Suomelle. Komission esitys on jatkoa vuonna 2011 tehdylle esitykselle ja on tavoitteidensa osalta sekä rakenteeltaan monin tavoin edeltäjänsä kaltainen. Keskeisiä uusia elementtejä ovat osallistumisen pakollisuus tietyn kokoluokan ylittäville konserneille, verrattain avokätinen tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) menojen vähennysoikeus sekä omaan pääomaan liittyvä (AGI) vähennys, jonka tarkoituksena on pienentää vääristymää velkarahoitteisten ja omalla pääomalla rahoitettujen investointien verokohtelujen välillä.

Tutkimuksessa tehtyjen staattisten laskelmien mukaan ehdotettu konsernitasoinen yhteisöveromalli pienentää Suomen yhteisöveropohjaa. Veropohjan pieneneminen on suurelta osin seurausta tappiontasauksen mahdollisuudesta konsernin sisällä sekä uusista vähennyksistä (T&K ja AGI). Vähennykset puolestaan kannustavat liittymään uuteen järjestelmään myös paljon sellaisia konserneja, joille tämä ei olisi kokonsa puolesta pakollista. Laskelmien perusteella maiden välisen veropohjien jakautumisen määrittävä jakokaava ei vaikuta Suomen kannalta erityisen epäedulliselta, vaan Suomen yhteisöveropohjan pieneneminen seuraa valtaosin muista veromallin piirteistä.

Huolimatta siitä, että laskelmamme eivät huomioi käyttäytymisvaikutuksia eivätkä siten kykene huomioimaan yritysten eivätkä maiden kannustinten muutoksien seurauksia, nämä on syytä huomioida uuden järjestelmän käyttöönottoa mietittäessä. Yritysten käyttäytymisvaikutusten osalta huomion arvoista on valinta yritysten toimintaympäristön houkuttelevuuden ja yhteisöveropohjan suuruuden välillä.

This report evaluates the implications of European Commission directive proposal for common consolidated corporate tax base (CCCTB) on Finnish corporate tax revenue. The proposal is a continuation from an earlier one and shares both the common goals and the basic structure with its predecessor introduced in 2011. Some new elements appear as well. These include mandatory participation for corporate groups exceeding a given size threshold, a pretty generous deductibility of R&D expenses and an (AGI) allowance for equity, the aim of which is to reduce the difference in tax treatment between debt-financed and equity-financed investments.

According to our static calculations the proposed corporate tax system would reduce the corporate tax base of Finland. The reduction arises mainly due to corporate group level loss consolidation and the new deductions (R&D and AGI). The deductions in turn foster many such corporate groups to participate in the system for which it would not be mandatory. The apportionment formula employed in dividing the common tax base across countries does not seem to be unfavorable from the Finnish perspective, but the reduction in tax base is driven by other factors in the tax system.

Even if our calculations do neither take into account the company responses nor the country responses, they should still be accounted for while considering the implementation of the proposed tax system. Regarding the behavioral responses of companies, the main trade-off is between the lucrativeness of the environment for companies and the broadness of the tax base.