"Ett besök på 20 minuter kan kännas som flera timmars påfrestning" : Hur påverkar de äldres alkoholanvändning hemvårdspersonalens arbete?

Abstract

Syftet med magisteravhandlingen är att undersöka hemvårdspersonalens upplevelser av att arbeta med alkoholkonsumerande äldre. Forskningen grundar sig i en teoretisk referensram om äldres förändrade alkoholvanor, AHTO-perspektivet, hemvårdens utveckling och aktörskap. Forskningsintresset ligger i att redogöra hur hemvårdspersonalen upplever att de kan utföra sitt arbete i alkoholkonsumerande äldres hem samt hurdana färdigheter och resurser de har för att hantera och klara av arbetet. De empiriska forskningsfrågorna är: 1) Hur ser de alkoholrelaterade vardagssituationerna i de äldres hem ut? 2) Hur agerar hemvårdspersonalen i ifrågavarande alkoholrelaterade situationer? 3) Hur upplever hemvårdspersonalen att de hanterar och klarar sig av dessa situationer? 4) Vilka kunskaper upplever hemvårdspersonalen att de har för att bemöta alkoholkonsumerande äldre? Avhandlingen baserar sig på en kvalitativ studie och undersökningsresultaten har analyserats och tolkats utifrån fyra individuella intervjuer och en fokusgruppintervju med tre deltagare. Intervjudeltagarna arbetade alla inom hemvården med varierande arbetsuppgifter. Teman som diskuterades och beskrevs under intervjuerna var upplevelser om alkoholkonsumtionens förekomst och synlighet, förverkligandet av vårdarbetet samt existerande färdigheter och resurser för att klara av det alkoholrelaterade hemvårdsarbetet. Forskningsresultaten visar att alkoholanvändningen upplevdes komma tydligt och konkret fram i vårdarbetet och därmed påverka utförandet av vissa vanliga arbetsuppgifter som t.ex. medicinering och rehabilitering. De alkoholkonsumerande hemvårdsklienterna rapporterades kunna skapa behov för extra arbetsinsatser och extra personal samt kräva specialåtgärder. I allmänhet upplevdes inte möten med de alkoholkonsumerande klienterna som hotfulla, men ansågs bidra till oförutsägbarhet, belastning och påfrestning i arbetet. Sådana upplevelser ansågs gälla speciellt för nyanställda. De som deltog i undersökningen upplevde att de hanterar och klarar av det alkoholrelaterade hemvårdsarbetet tack vare anvisningar, personliga resurser och arbetsenhetens stöd. Dock konstaterades det finnas brister och rum för utveckling gällande tillgång till alkoholrelaterad information och skolning samt sektoröverskridande samarbete med andra aktörer. Det går att dra slutsatsen att äldre klienters alkoholanvändning påverkar hemvårdarnas arbete på ett väsentligt sätt, vilket skapar behov för både fortsatt forskning och åtgärder inom vårdplaneringen.

Maisterintyön tarkoitusperänä on tutkia kotihoidon henkilöstön kokemuksia alkoholia käyttävien ikääntyneiden kanssa työskentelemisestä. Tutkimus pohjautuu ikääntyneiden muuttuvien juomatapojen, kotihoidon kehityksen, AHTO-näkökulman ja toimijuuden muodostamaan teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimusintressinä on selvittää miten kotihoitajat kokevat voivansa toteuttaa työtään alkoholia käyttävien ikääntyneiden kotona ja minkälaiset valmiudet ja resurssit heillä on työn käsittelemiseen ja hallintaan. Empiiriset tutkimuskysymykset ovat: 1) Miltä alkoholikohtaiset arkitilanteet ikääntyneiden kotona näyttävät? 2) Miten kotihoidon henkilöstö toimii kyseisissä alkoholikohtaisissa tilanteissa? 3) Miten kotihoidon henkilöstö kokee selviytyvänsä näistä tilanteista? 4) Mitä valmiuksia kotihoidon henkilöstö kokee omaavansa alkoholia käyttävien ikääntyneiden kohtaamiseen? Tutkielma perustuu laadulliseen tutkimukseen ja tutkimustulokset on analysoitu ja tulkittu neljään yksilölliseen haastatteluun ja yhteen kolmen hengen fokusryhmähaastatteluun pohjautuen. Kaikki osallistujat työskentelivät kotihoidossa vaihtelevin työtehtävin. Haastattelujen aikana kuvailtiin alkoholin käytön esiintyvyyttä ja näkyvyyttä, hoitotyön toteutuvuutta sekä olemassa olevia valmiuksia ja resursseja, joita alkoholikohtaisesta kotihoitotyöstä selviäminen edellyttää. Tutkimustulokset osoittavat, että alkoholinkäytön koettiin tulevan selkeästi ja konkreettisesti esiin hoitotyössä ja täten vaikuttavan tiettyjen yleisten työtehtävien kuten lääkinnän ja kuntouttavan työotteen toteuttamiseen. Alkoholia käyttävien kotihoidon asiakkaiden raportoitiin luovan tarpeen ylimääräiselle työpanokselle ja henkilöstölle sekä vaativan erikoistoimenpiteitä. Kohtaamisia alkoholia käyttävien ikääntyneiden kanssa ei yleisesti koettu uhkaavina, mutta niiden koettiin edistävän työn heikkoa ennakoitavuutta sekä työn kuormittavuutta. Kyseisten kokemusten koettiin koskevan erityisesti uusia työntekijöitä. Tutkimukseen osallistuvat kokivat pärjäävänsä ja selviytyvänsä alkoholikohtaisessa työssä työohjeiden, henkilökohtaisten resurssien ja työyhteisön tuen ansiosta. Alkoholia koskevan tiedon ja koulutuksen saatavuudessa sekä eri alojen välisessä moniammatillisessa yhteistyössä koettiin kuitenkin olevan puutteita ja näin ollen varaa kehitykselle. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, jonka mukaan ikääntyneiden asiakkaiden alkoholinkäyttö vaikuttaa merkityksellisesti kotihoitajien työhön, mikä luo tarpeen jatkotutkimukselle sekä toimenpiteille hoivan suunnittelussa.