Sjukhuspersonalens upplevelser av negativa beteenden och mobbning samt dess hantering
Silfver, Kristina (2020)
Silfver, Kristina
Åbo Akademi
2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042822840
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042822840
Tiivistelmä
Tämän poikkileikkaustutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa henkilöstön kokemuksia negatiivisen käytöksen ja kiusaamisen esiintymisestä eräässä psykiatrisessa sairaalassa Suomessa, sekä saada tietoa näiden käyttäytymisten käsittelystä. Teoreettinen viitekehys sisältää käsitteet karitatiivinen johtaminen ja kärsimys hoitotieteen näkökulmasta. Tiedonkeruumenetelmänä käytetään verkkotutkimusta. Verkkokysely lähetettiin 311 sairaalaan työntekijälle. Heistä 185 (59,5 %) vastasi. Vastaajat vastasivat negatiivisten tekojen kyselylomakkeen (NAQ-R) instrumentin 22 kohtaan Likert-asteikolla 1–5 (ei koskaan, toisinaan, kuukausittain, viikoittain, päivittäin). Nämä kohdat jaettiin alaluokkiin työhön liittyvä, henkilökohtainen- sekä fyysisesti pelottava kiusaaminen. Tutkimukseen sisältyy itsearviointi kysymyksen koskien oman altistumisen tiheydestä, johon vastataan viiden asteen asteikolla (ei, harvoin, toistuvasti, viikoittain, päivittäin). Tutkimuksessa käytetään rajausmenetelmää instrumentin (NAQ-R) raja-arvoille (22–110) sekä kriteeri kahdesta negatiivisesta käyttäytymisestä viikossa. Tämän tutkimuksen tutkimuslähestymistapa on sekä määrällinen että laadullinen.
Mittarin raja-arvojen mukaan 81,6 % vastaajista eivät ole altistuneita kiusaamiselle, kun taas 2,7 vastaajista ovat vakavasti altistuneita. Kriteerien mukaan kaksi negatiivistä tekoa viikossa tai päivittäin osoittaa, että 5 % (10 n 185:sta) vastaajista kiusataan, ja suurin osa heistä ovat toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Kyselyn tulokset osoittavat, että työhön liittyvä kiusaaminen tapahtuu, että osa työntekijöistä kokee, että heiltä pidätetään tietoa, määrätään suorittamaan työtehtäviä alle pätevyystason ja ilmaistut mielipiteet on jätetty huomiomatta. Henkilökohtainen kiusaaminen näyttäytyy altistumisena juoruille ja huhuille, tai loukkaavien huomautusten ja liiallisten sarkasmin kohteen joutumisena. Fyysisesti pelottava kiusaaminen ilmenee huutamisena tai impulsiivisen vihan tai raivon kohteeksi joutumisena. Tulos osoittaa, että varhaisella käsittelyllä ja interventiolla on suuri merkitys. Passivisuus ja ongelmien vähättely estävät suotuisaa käsittelyä.
Mittarin raja-arvojen mukaan 81,6 % vastaajista eivät ole altistuneita kiusaamiselle, kun taas 2,7 vastaajista ovat vakavasti altistuneita. Kriteerien mukaan kaksi negatiivistä tekoa viikossa tai päivittäin osoittaa, että 5 % (10 n 185:sta) vastaajista kiusataan, ja suurin osa heistä ovat toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Kyselyn tulokset osoittavat, että työhön liittyvä kiusaaminen tapahtuu, että osa työntekijöistä kokee, että heiltä pidätetään tietoa, määrätään suorittamaan työtehtäviä alle pätevyystason ja ilmaistut mielipiteet on jätetty huomiomatta. Henkilökohtainen kiusaaminen näyttäytyy altistumisena juoruille ja huhuille, tai loukkaavien huomautusten ja liiallisten sarkasmin kohteen joutumisena. Fyysisesti pelottava kiusaaminen ilmenee huutamisena tai impulsiivisen vihan tai raivon kohteeksi joutumisena. Tulos osoittaa, että varhaisella käsittelyllä ja interventiolla on suuri merkitys. Passivisuus ja ongelmien vähättely estävät suotuisaa käsittelyä.
Kokoelmat
- 316 Hoitotiede [113]