KOTOMA-hanke : Maatalouden vesiensuojelun kohdentaminen
Parkkila, Pekka (2019-12-12)
Varsinais-Suomen ELY-keskus
12.12.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-823-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-823-9
Tiivistelmä
KOTOMA-hankkeen tarkoituksena oli selvittää paikkatietoon perustuvien mallien ja työkalujen käyttöä vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamisessa. Hanke tähtää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ympäristökorvausjärjestelmän kohdentamismenetelmien uudistamiseen ohjelmakaudelle 2021 – 2025, koska nykyisen ympäristökorvausjärjestelmän kohdentuminen vesiensuojelun kannalta kriittisille alueille onnistui heikosti.
KOTOMA-hankkeen tavoitteena oli siis tuottaa toimintamalli, jolla maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä voidaan kohdentaa sellaisille alueille, joissa niistä on eniten hyötyä. Tarkennetusta kohdentamisesta saadaan konkreettisten suojeluhyötyjen lisäksi taloudellista tehokkuutta. KOTOMA-hankkeen toimintamallin paikkatietoanalyyseillä haetaan alueet, joilla on suurin tarve vesiensuojelutoimenpiteille. Samalla arvioidaan mitkä toimenpiteet soveltuvat parhaiten juuri kyseisille peltolohkoille. Paikkatietoanalyysin perustana oli RUSLE2015-eroosiomalli, joka osoittaa millä alueilla syntyy eniten sateen aiheuttamaa eroosiota. Alueiden eroosioherkkyyden ja muiden ominaisuuksien perusteella valitaan maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet, jotka toimivat kullekin kasvulohkolle erikseen. Käsiteltäviä vesiensuojelutoimenpiteitä oli suojavyöhykkeiden perustaminen, säätösalaojitus sekä kipsin-, lannan- ja biohiilen levitys. Paikkatietoanalyysin tuloksena on sovellus, josta viljelijä tai viranomainen pystyvät tarkastamaan kasvulohkokohtaisesti lohkon vesiensuojelun tarpeen ja lohkolle suositeltavat vesiensuojelutoimenpiteet. Sovelluksen käyttäminen sekä sen käytön, testauksen ja päivityksen ohjeistus muodostavat hankkeessa tuotetun toimintamallin.
Hanketta rahoitettiin ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta ajalla 7.11.2016 - 30.6.2018. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 175 000 €, josta toteutui noin 82%. Hankkeen tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat Luonnonvarakeskus (LUKE), MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta, Pirkanmaan ELY-keskus sekä paikalliset maataloustuottajien yhdistykset. Toimintamallin ja kriteeristön kehittämisessä tehtiin yhteistyötä kuntien, neuvontajärjestöjen, Pyhäjärvi-instituutin ja ProAgrian kanssa. Pirkanmaan, Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten yhteistyönä toimiva Loimijoki-ryhmä oli tärkeä sidosryhmä. Hankeyhteistyötä tehtiin RANKU-, SAVE- ja LOHKO II- hankkeiden kanssa. KOTOMA-hankkeen hankealueena oli Satakunta ja Varsinais-Suomi, sekä Punkalaitumenjoen ja Loimijoen valuma-alueet.
Lisätietoja KOTOMA- hankkeen tuloksista ja tuotetuista kartta aineistoista löytyy KOTOMA-hankkeen verkkosivuilta: http://www.ymparisto.fi/kotoma
Saavutettavuus on tarkastettu.
KOTOMA-hankkeen tavoitteena oli siis tuottaa toimintamalli, jolla maatalouden vesiensuojelutoimenpiteitä voidaan kohdentaa sellaisille alueille, joissa niistä on eniten hyötyä. Tarkennetusta kohdentamisesta saadaan konkreettisten suojeluhyötyjen lisäksi taloudellista tehokkuutta. KOTOMA-hankkeen toimintamallin paikkatietoanalyyseillä haetaan alueet, joilla on suurin tarve vesiensuojelutoimenpiteille. Samalla arvioidaan mitkä toimenpiteet soveltuvat parhaiten juuri kyseisille peltolohkoille. Paikkatietoanalyysin perustana oli RUSLE2015-eroosiomalli, joka osoittaa millä alueilla syntyy eniten sateen aiheuttamaa eroosiota. Alueiden eroosioherkkyyden ja muiden ominaisuuksien perusteella valitaan maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet, jotka toimivat kullekin kasvulohkolle erikseen. Käsiteltäviä vesiensuojelutoimenpiteitä oli suojavyöhykkeiden perustaminen, säätösalaojitus sekä kipsin-, lannan- ja biohiilen levitys. Paikkatietoanalyysin tuloksena on sovellus, josta viljelijä tai viranomainen pystyvät tarkastamaan kasvulohkokohtaisesti lohkon vesiensuojelun tarpeen ja lohkolle suositeltavat vesiensuojelutoimenpiteet. Sovelluksen käyttäminen sekä sen käytön, testauksen ja päivityksen ohjeistus muodostavat hankkeessa tuotetun toimintamallin.
Hanketta rahoitettiin ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta ajalla 7.11.2016 - 30.6.2018. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 175 000 €, josta toteutui noin 82%. Hankkeen tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat Luonnonvarakeskus (LUKE), MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta, Pirkanmaan ELY-keskus sekä paikalliset maataloustuottajien yhdistykset. Toimintamallin ja kriteeristön kehittämisessä tehtiin yhteistyötä kuntien, neuvontajärjestöjen, Pyhäjärvi-instituutin ja ProAgrian kanssa. Pirkanmaan, Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten yhteistyönä toimiva Loimijoki-ryhmä oli tärkeä sidosryhmä. Hankeyhteistyötä tehtiin RANKU-, SAVE- ja LOHKO II- hankkeiden kanssa. KOTOMA-hankkeen hankealueena oli Satakunta ja Varsinais-Suomi, sekä Punkalaitumenjoen ja Loimijoen valuma-alueet.
Lisätietoja KOTOMA- hankkeen tuloksista ja tuotetuista kartta aineistoista löytyy KOTOMA-hankkeen verkkosivuilta: http://www.ymparisto.fi/kotoma
Saavutettavuus on tarkastettu.
Kokoelmat
- Raportteja [1021]