Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa: Vero-ohjauksen arviointia hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta

Abstract

Energiantuotannon valmisteverotuksen kehittäminen Suomessa -selvityksen tavoitteena oli arvioida, miten energiaverotusta, päästökauppaa ja muita ilmastopolitiikan ohjauskeinoja yhteen sovittamalla tuetaan Suomen siirtymistä hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä siten, että energiantuotanto olisi 95 prosenttisesti päästötön vuonna 2040. VTT:n, VATT:n ja Helsingin yliopiston laatimassa raportissa tarkastellaan päästöohjauksen sääntelyn nykytilaa, nykyisen verorakenteen ja ohjauksen riittävyyttä, muiden ohjauskeinojen toimivuutta sekä arvioidaan, mitkä olisivat kustannustehokkaat ja vaikuttavimmat toimet tulevaisuudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Työn tarkastelut rajattiin sähkön ja lämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen mukaan lukien yhdyskuntien ja teollisuuden keskitetty energiantuotanto. Tarkasteluissa olivat mukana energiaverot, energiatuet ja energiaverojen palautukset. Tarkasteluihin ei kuitenkaan sisältynyt liikennepolttoaineiden verotus.

Keskeisinä johtopäätöksinä voidaan esittää:

• Nykytoimilla ei saavuteta tehtävänannossa asetettua hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2045 eikä energiantuotannon 95 prosenttista päästöttömyyttä vuonna 2040. Lisäksi tulee huomioida, että nykytoimien osalta mallilaskelmat tehtiin reaalisina vuoden 2019 euroina, joten lähtökohtana oli, että nykyisiinkin verotasoihin tehtäisiin inflaatiokorjaukset.

• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella (l. turpeen ja CHP-verotukien sekä teollisuuden ja maatalouden energiaverotukien poisto fossiilisten polttoaineiden osalta) saavutetaan suurimmat KHK-päästöjen vähennykset. Jos päästöoikeuden hinta on korkeintaan 25 €/t CO2 tason, energiantuotannon 95 % päästöttömyystavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäksi asteittaista polttoaineverojen korottamista tai muita päästöohjaustoimia, kuten päästöoikeuskaupan lattiahintaa.

• Polttoaineverojen yhdenmukaistamisella ja energiaverojen palautusten poistolla on myös positiivinen vaikutus valtion verotuottoihin nykytasoon verrattuna vuoteen 2030 asti. Tämän jälkeen verotuotot laskevat, kun fossiiliset polttoaineet korvautuvat muilla energialähteillä.

• Teollisuuden, kaupan, palveluiden ja maataloussektorin sähköveron alentamisella EU:n asettamalle minimitasolle saavutettiin vain vähäiset suorat vaikutukset KHKpäästöihin, kun valtiontulojen alenema oli yli 0,5 mrd €.