Kansalaiset sotilaina ja maan puolustajina : asevelvollisten sitoutuminen maanpuolustukseen ja sen eri tehtäviin
Kosonen, Jarkko (2019)
Maanpuolustuskorkeakoulu
Sotilassosiologia
Tohtoriopiskelijan väitöskirja
Maanpuolustuskorkeakoulu
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3093-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3093-9
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten asevelvollisten sitoutumista maanpuolustukseen ja sen eri tehtäviin. Tutkimus liittyy asevelvollisuudesta ja sen kehittämisestä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja omalta osaltaan täydentää aiemmin varsin vähäistä sotilassosiologista tutkimusta kansalaisten ja maanpuolustuksen välisestä suhteesta asevelvollisuuden ja hyvinvointivaltion kontekstissa.
Tutkimus ottaa etäisyyttä aiemmin asennetutkimuksiin perustuneeseen maanpuolustustahdon tutkimusperinteeseen ja maanpuolustustahto-käsitteeseen, tehden uuden avauksen maanpuolustussuhteen tutkimisesta yhtenä kansalaisuuteen nivoutuvana säikeenä. Tutkimus selvittää, miten eri kansalaisuuskäsitykset heijastelevat signaaleja suomalaisen maanpuolustuksen ja asevelvollisuuden tulevaisuudelle.
Tutkimuksessa yhdistetään kahden erillisen aineiston: asevelvollisille sotaharjoituksessa tehdyn kyselyn (n = 271) ja reservistä eroavien sekä siviilipalvelusta suorittavien teemahaastattelujen (n = 71) tuloksia, jotka on julkaistu neljässä väitöskirjaan liitetyssä artikkelissa. Kokemus valtiosta, kiinnittyminen yhteiskuntaan ja koetut uhkat luovat perustan yksilön maanpuolustussuhteelle. Yksilöä maanpuolustukseen asemoivia tekijöitä ovat maanpuolustusasenne, maanpuolustusluottamus, maanpuolustusosaaminen ja maanpuolustustoimijuus. Maanpuolustussuhde-käsite jäsentää laajaa ja aiemmin määrittelemätöntä ilmiötä selkeämmin hahmotettavaan ja tutkittavaan muotoon.
Suomessa on käytössä miehiä velvoittava ja naiset vapaaehtoisesti osallistava asevelvollisuus. Asevelvollisuus tuottaa valtiolle sen aseellisessa puolustamisessa tarvittavat joukot ja suorituskyvyt. Eri kansalaisuuskäsitykset ja niiden muutokset yhteiskunnassa heijastelevat kansalaisten mielikuvia, asenteita ja toimintaa asevelvollisuuteen sekä maanpuolustukseen liittyen. Hyvinvointivaltiokansalaisuudessa kansalaisuus ja kansalaisvelvollisuudet ovat vastavuoroisessa suhteessa kansalaisoikeuksiin ja valtion tuottamiin palveluihin. Hyötykansalaisuudessa yksilö tekee valintoja itselle ja omalle elämänkululle saavutettavien hyötyjen tai etujen kautta. Globaalikansalaisuus määrittyy valtioiden rajat, kielet ja kulttuurit ylittävistä verkostoista ja viiteryhmistä, jolloin kansallisvaltioon ja sen oikeuksiin kiinnittyvä käsitys kansalaisuudesta loitontuu.
Aineiston perusteella Suomi koetaan hyvin vahvasti puolustamisen arvoisena maana. Tulosten perusteella maanpuolustus aseellisena toimintana laajenee kokonaisturvallisuuden kehyksessä toteutettavaksi maan puolustamiseksi. Käsitykset Suomea uhkaavista asioita ohjaavat kansalaisten mielipiteitä ja asenteita sekä Puolustusvoimia että oman toimijuuden hakemista kohtaan. Asevelvollisuuden kehittämisessä tulisikin huomioida laajasti kansalaisten osallisuus ja erilaiset toimintamahdollisuudet Suomen puolustamiseksi erilaisia uhkia vastaan. Asevelvollisuuden ja muiden toimintaroolien selkeyttäminen tukisi kansalaisten sitoutumista maanpuolustusvelvollisuuteen sen laajassa merkityksessä. The aim of this dissertation is to study the commitment of Finnish conscripts to national defence and its various tasks. The research is linked to the social debate on conscription and its future development. It complements the previously narrow military sociological research on the relationship between citizens and national defence in the context of conscription and the welfare state. However, the study does not as such continue the earlier research tradition of attitude studies where the defence will and the concept of the defence will are central. Instead, this study explores how different concepts of citizenship reflect signals regarding the future of Finnish national defence and conscription.
The study is based on two separate sets of data. The first consists of a survey conducted among conscripts during a military exercise (n = 271). The second consists of theme interviews of those who have either left the reserve or have completed non-military service (n = 71). The results have been published in four peer reviewed articles.
The concept of a citizen’s defence relation analyses the relationship an individual has to national defence and to the security of the state. The concept provides opportunities to study and interpret the individual’s choices as parts of citizenship, community membership and society. Individuals position themselves in relation to national defence through their attitudes, trust, skills and competences as well as agency. These form the core of their defence relation. Attachment to society, whether one experiences one’s home country as worth defending and what one perceives as threats are factors that frame a citizen’s defence relation. The concept of a citizen’s defence relation structures a broad and unspecified phenomenon making it a more clearly conceivable form for further study.
Military service is mandatory for men and voluntary for women in Finland. Conscription provides the state with the forces and capabilities needed in national defence. The different perceptions of citizenship in society reflect citizens' perceptions, attitudes and activities related to military service and national defence. In a welfare state citizenship and civic obligations are in reciprocal relationship with civil rights and the services provided by the state. In a citizenship that emphasizes advantages and individualization, the individual makes choices based on the benefits to himself and to his own life span. Global citizenship evolves from networks and reference groups that transcend national, linguistic and cultural backgrounds. As the notion of citizenship attached to the nation state and its rights is waning, it is important to study how this may impact our national defence.
Data shows that Finland is strongly perceived as a country worth defending. People’s views of national defence as an armed activity is very broad and extends to the defence of the country within the framework of comprehensive security. Perceptions of the threats facing Finland steer citizens' opinions and attitudes towards both the Defence Forces and the pursuit of their own defence agency. Therefore, when developing conscription, the involvement of citizens and the various ways in which Finland can be defended against various threats should be taken into account extensively and creatively. One way to enhance citizens’ commitment to national defence and its various tasks it to clarify the military and operational roles in way that is more relevant to citizens.
Tutkimus ottaa etäisyyttä aiemmin asennetutkimuksiin perustuneeseen maanpuolustustahdon tutkimusperinteeseen ja maanpuolustustahto-käsitteeseen, tehden uuden avauksen maanpuolustussuhteen tutkimisesta yhtenä kansalaisuuteen nivoutuvana säikeenä. Tutkimus selvittää, miten eri kansalaisuuskäsitykset heijastelevat signaaleja suomalaisen maanpuolustuksen ja asevelvollisuuden tulevaisuudelle.
Tutkimuksessa yhdistetään kahden erillisen aineiston: asevelvollisille sotaharjoituksessa tehdyn kyselyn (n = 271) ja reservistä eroavien sekä siviilipalvelusta suorittavien teemahaastattelujen (n = 71) tuloksia, jotka on julkaistu neljässä väitöskirjaan liitetyssä artikkelissa. Kokemus valtiosta, kiinnittyminen yhteiskuntaan ja koetut uhkat luovat perustan yksilön maanpuolustussuhteelle. Yksilöä maanpuolustukseen asemoivia tekijöitä ovat maanpuolustusasenne, maanpuolustusluottamus, maanpuolustusosaaminen ja maanpuolustustoimijuus. Maanpuolustussuhde-käsite jäsentää laajaa ja aiemmin määrittelemätöntä ilmiötä selkeämmin hahmotettavaan ja tutkittavaan muotoon.
Suomessa on käytössä miehiä velvoittava ja naiset vapaaehtoisesti osallistava asevelvollisuus. Asevelvollisuus tuottaa valtiolle sen aseellisessa puolustamisessa tarvittavat joukot ja suorituskyvyt. Eri kansalaisuuskäsitykset ja niiden muutokset yhteiskunnassa heijastelevat kansalaisten mielikuvia, asenteita ja toimintaa asevelvollisuuteen sekä maanpuolustukseen liittyen. Hyvinvointivaltiokansalaisuudessa kansalaisuus ja kansalaisvelvollisuudet ovat vastavuoroisessa suhteessa kansalaisoikeuksiin ja valtion tuottamiin palveluihin. Hyötykansalaisuudessa yksilö tekee valintoja itselle ja omalle elämänkululle saavutettavien hyötyjen tai etujen kautta. Globaalikansalaisuus määrittyy valtioiden rajat, kielet ja kulttuurit ylittävistä verkostoista ja viiteryhmistä, jolloin kansallisvaltioon ja sen oikeuksiin kiinnittyvä käsitys kansalaisuudesta loitontuu.
Aineiston perusteella Suomi koetaan hyvin vahvasti puolustamisen arvoisena maana. Tulosten perusteella maanpuolustus aseellisena toimintana laajenee kokonaisturvallisuuden kehyksessä toteutettavaksi maan puolustamiseksi. Käsitykset Suomea uhkaavista asioita ohjaavat kansalaisten mielipiteitä ja asenteita sekä Puolustusvoimia että oman toimijuuden hakemista kohtaan. Asevelvollisuuden kehittämisessä tulisikin huomioida laajasti kansalaisten osallisuus ja erilaiset toimintamahdollisuudet Suomen puolustamiseksi erilaisia uhkia vastaan. Asevelvollisuuden ja muiden toimintaroolien selkeyttäminen tukisi kansalaisten sitoutumista maanpuolustusvelvollisuuteen sen laajassa merkityksessä.
The study is based on two separate sets of data. The first consists of a survey conducted among conscripts during a military exercise (n = 271). The second consists of theme interviews of those who have either left the reserve or have completed non-military service (n = 71). The results have been published in four peer reviewed articles.
The concept of a citizen’s defence relation analyses the relationship an individual has to national defence and to the security of the state. The concept provides opportunities to study and interpret the individual’s choices as parts of citizenship, community membership and society. Individuals position themselves in relation to national defence through their attitudes, trust, skills and competences as well as agency. These form the core of their defence relation. Attachment to society, whether one experiences one’s home country as worth defending and what one perceives as threats are factors that frame a citizen’s defence relation. The concept of a citizen’s defence relation structures a broad and unspecified phenomenon making it a more clearly conceivable form for further study.
Military service is mandatory for men and voluntary for women in Finland. Conscription provides the state with the forces and capabilities needed in national defence. The different perceptions of citizenship in society reflect citizens' perceptions, attitudes and activities related to military service and national defence. In a welfare state citizenship and civic obligations are in reciprocal relationship with civil rights and the services provided by the state. In a citizenship that emphasizes advantages and individualization, the individual makes choices based on the benefits to himself and to his own life span. Global citizenship evolves from networks and reference groups that transcend national, linguistic and cultural backgrounds. As the notion of citizenship attached to the nation state and its rights is waning, it is important to study how this may impact our national defence.
Data shows that Finland is strongly perceived as a country worth defending. People’s views of national defence as an armed activity is very broad and extends to the defence of the country within the framework of comprehensive security. Perceptions of the threats facing Finland steer citizens' opinions and attitudes towards both the Defence Forces and the pursuit of their own defence agency. Therefore, when developing conscription, the involvement of citizens and the various ways in which Finland can be defended against various threats should be taken into account extensively and creatively. One way to enhance citizens’ commitment to national defence and its various tasks it to clarify the military and operational roles in way that is more relevant to citizens.
Kokoelmat
- Julkaisut [482]