Eurooppalaisen raja- ja merivartioston rajaturvallisuustoiminnot uhkakuvien rajapinnoilla
Castrén, Joona (2019)
Castrén, Joona
Sotataidon laitos
Strategia
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 8
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625621
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625621
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten eurooppalaisen raja- ja merivartioston toiminnot on turvallistettu suhteessa rajaturvallisuuden uhkakuviin. Laadullisen tutkimuksen empiirisenä aineistona olivat Frontexia ja eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevat asetukset sekä vuosien 2015 ja 2016 muuttoliike- ja pakolaiskriisin hallintaa koskeneet Euroopan unionin instituutioiden julkilausumat. Tutkimusta varten tehtiin kirjallisuuskatsaus Frontexin turvallistamista koskevaan tutkimustilanteeseen.
Paradigmallisesti tämä tutkimus sijoittuu kriittisen turvallisuustutkimuksen perinteeseen ja tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on Pariisin koulukunnan turvallistamisteoriassa. Turvallistamisteorian sisältä on operationalisoitu aiempaan tutkimustietoon perustuva teoriamalli ja kriteeristö, jonka perusteella Frontexin toimintoja on tutkittu. Teoriamallissa yhdistetään viimeisimpien turvallistamisteoreettisten trendien mukaisesti filosofisen ja sosiologisen variantin keskeisimmät elementit. Mallissa keskitytään tutkimaan Frontexin toimintoja, mutta huomioidaan myös puheaktiteoria olennaisena osana turvallistamisen kokonaisuutta.
Tämän tutkimuksen mukaan suurin osa viraston 21:stä toiminnosta täyttää teoriamallin mukaiset turvallistamisen kriteerit. Viimeisimmissä Euroopan unionin strategia-asiakirjoissa uhkakuvien määrää on supistettu, joka on turvallistamisteorian näkökulmasta ristiriidassa viraston toimivaltuuksien laajentamisen kanssa. Kirjallisuuskatsauksen mukaan tutkijoiden välillä ei vallitse yksimielisyyttä Frontexin ja eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintojen turvallistamisesta. Vuosien 2015 ja 2016 muuttoliike- ja pakolaiskriisin
hallintaa koskeneiden julkilausumien perusteella eurooppalaisen raja- ja merivartioston perustaminen on ollut turvallistamisen seurausta. Frontexin rakenteille perustetusta Eurooppalaisen raja- ja merivartiostosta annettu asetus noudatteli havaittua linjaa Euroopan unionin siirtymisestä kohti kovaa lainsäädäntöä ulkorajavalvontaa koskevan politiikan saralla.
Tämä tutkimus menee aiempaa syvemmälle Frontexin toimintojen ymmärtämisessä. Suomalaisessa strategiantutkimuksessa ei ole aiemmin hyödynnetty turvallistamisen sosiologista varianttia vastaavalla laajuudella. Tällä tavalla tutkielma on uraauurtava paitsi suomalaisessa strategiantutkimuksessa, myös aihetta käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa yleensä.
Paradigmallisesti tämä tutkimus sijoittuu kriittisen turvallisuustutkimuksen perinteeseen ja tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on Pariisin koulukunnan turvallistamisteoriassa. Turvallistamisteorian sisältä on operationalisoitu aiempaan tutkimustietoon perustuva teoriamalli ja kriteeristö, jonka perusteella Frontexin toimintoja on tutkittu. Teoriamallissa yhdistetään viimeisimpien turvallistamisteoreettisten trendien mukaisesti filosofisen ja sosiologisen variantin keskeisimmät elementit. Mallissa keskitytään tutkimaan Frontexin toimintoja, mutta huomioidaan myös puheaktiteoria olennaisena osana turvallistamisen kokonaisuutta.
Tämän tutkimuksen mukaan suurin osa viraston 21:stä toiminnosta täyttää teoriamallin mukaiset turvallistamisen kriteerit. Viimeisimmissä Euroopan unionin strategia-asiakirjoissa uhkakuvien määrää on supistettu, joka on turvallistamisteorian näkökulmasta ristiriidassa viraston toimivaltuuksien laajentamisen kanssa. Kirjallisuuskatsauksen mukaan tutkijoiden välillä ei vallitse yksimielisyyttä Frontexin ja eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintojen turvallistamisesta. Vuosien 2015 ja 2016 muuttoliike- ja pakolaiskriisin
hallintaa koskeneiden julkilausumien perusteella eurooppalaisen raja- ja merivartioston perustaminen on ollut turvallistamisen seurausta. Frontexin rakenteille perustetusta Eurooppalaisen raja- ja merivartiostosta annettu asetus noudatteli havaittua linjaa Euroopan unionin siirtymisestä kohti kovaa lainsäädäntöä ulkorajavalvontaa koskevan politiikan saralla.
Tämä tutkimus menee aiempaa syvemmälle Frontexin toimintojen ymmärtämisessä. Suomalaisessa strategiantutkimuksessa ei ole aiemmin hyödynnetty turvallistamisen sosiologista varianttia vastaavalla laajuudella. Tällä tavalla tutkielma on uraauurtava paitsi suomalaisessa strategiantutkimuksessa, myös aihetta käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa yleensä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]