Sitoutuminen osana muutoksen johtamista - case : Raivaajakomppanian siirto Karjalan prikaatiin
Sutinen, Kimmo (2019)
Sutinen, Kimmo
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 8
2019
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625606
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625606
Tiivistelmä
Puolustusvoimissa toteutettiin laaja puolustusvoimauudistus vuosien 2012–2015 välisenä aikana. Puolustusvoimauudistuksessa pyrittiin sopeuttamaan Puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannustarpeisiin kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. Tässä rakenteellisessa uudistuksessa vähennettiin hallintoyksiköiden määrää, mikä tarkoitti esimerkiksi joukko-osastojen lakkauttamista ja uusien hallintoyksiköiden perustamista. Maavoimien joukko-osastoista lakkautukset koskivat Pohjois-Karjalan prikaatia, Hämeen rykmenttiä ja Pioneerirykmenttiä, jotka lakkautettiin 31.12.2013 ja 31.12.2014 välisenä aikana. Lisäksi neljä hallintoyksikköä lakkautettiin ja liitettiin osaksi muita hallintoyksiköitä sekä sotilasläänit lakkautettiin.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin Keruun Pioneerirykmentistä Karjalan prikaatiin siirretyn henkilöstönsitoutumista muutokseen. Teorian ja empirian avulla pyrittiin selvittämään siirtyneen henkilöstönmuutossitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä rakennemuutoksessa johtajuuden näkökulmasta. Tutkija ei ollut itse osallisena puolustusvoimauudistuksessa, mutta sivustaseuraajan roolissa heräsi mielenkiintomuutosjohtamisen ja muutossitoutumisen tutkimukseen. Tutkimusaiheen valintaa vahvisti aiemmassatutkimuksessa korostettu sitoutumisen tärkeä rooli onnistuneen muutoksen toteuttamiseksi.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka toteuttamisessa on noudatettutapaustutkimuksen periaatteita. Tutkimus aloitettiin perehtymällä aiempaan muutosjohtamisen jamuutokseen sitoutumisen tutkimukseen, joiden pohjalta koostettiin tutkimuksen teoreettinen tausta jaluotiin perusteet tutkimusaineiston hankinnalle. Tutkimuksen empiirinen aineisto hankittiin teoriasta esiin nousseiden teemojen pohjalle rakentuneella avoimella kyselyllä. Raivaajakomppanian henkilöstölläteetetty kysely analysoitiin abduktiivisen eli teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaattein ja tekniikoin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muutokseen sitoutuneella henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus osallistua muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen henkilökohtaisten tarpeiden edellyttämässä laajuudessa. Henkilöstön sitoutumisen kannalta on tärkeää, että yksilötason asiat huomioidaan päätöksenteossa, vaikka henkilöstöllä ei olisi mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Lisäksi muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle on tarjottava tukea työ ja siviilielämän haasteista selviämiseksi.Osallistumisen ja tukitoimien mahdollistava muutosjohtaminen lisää henkilöstön luottamusta muutokseen, organisaatioon ja työyhteisöön. Tärkeässä roolissa vahvan muutokseen sitoutumisen rakentumisessa on organisaation jäsenten välinen dialoginen viestintä. Tutkimuksen tulosten perusteella dialogisen viestinnän haasteena on organisaation jäsenten välinen hierarkkinen etäisyys toisistaan.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin Keruun Pioneerirykmentistä Karjalan prikaatiin siirretyn henkilöstönsitoutumista muutokseen. Teorian ja empirian avulla pyrittiin selvittämään siirtyneen henkilöstönmuutossitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä rakennemuutoksessa johtajuuden näkökulmasta. Tutkija ei ollut itse osallisena puolustusvoimauudistuksessa, mutta sivustaseuraajan roolissa heräsi mielenkiintomuutosjohtamisen ja muutossitoutumisen tutkimukseen. Tutkimusaiheen valintaa vahvisti aiemmassatutkimuksessa korostettu sitoutumisen tärkeä rooli onnistuneen muutoksen toteuttamiseksi.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka toteuttamisessa on noudatettutapaustutkimuksen periaatteita. Tutkimus aloitettiin perehtymällä aiempaan muutosjohtamisen jamuutokseen sitoutumisen tutkimukseen, joiden pohjalta koostettiin tutkimuksen teoreettinen tausta jaluotiin perusteet tutkimusaineiston hankinnalle. Tutkimuksen empiirinen aineisto hankittiin teoriasta esiin nousseiden teemojen pohjalle rakentuneella avoimella kyselyllä. Raivaajakomppanian henkilöstölläteetetty kysely analysoitiin abduktiivisen eli teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaattein ja tekniikoin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että muutokseen sitoutuneella henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus osallistua muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen henkilökohtaisten tarpeiden edellyttämässä laajuudessa. Henkilöstön sitoutumisen kannalta on tärkeää, että yksilötason asiat huomioidaan päätöksenteossa, vaikka henkilöstöllä ei olisi mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Lisäksi muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle on tarjottava tukea työ ja siviilielämän haasteista selviämiseksi.Osallistumisen ja tukitoimien mahdollistava muutosjohtaminen lisää henkilöstön luottamusta muutokseen, organisaatioon ja työyhteisöön. Tärkeässä roolissa vahvan muutokseen sitoutumisen rakentumisessa on organisaation jäsenten välinen dialoginen viestintä. Tutkimuksen tulosten perusteella dialogisen viestinnän haasteena on organisaation jäsenten välinen hierarkkinen etäisyys toisistaan.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]