Helsingin seudun pääväylien liikenteen hallinta 2030 : Selvitys teknologian kehittymisen tuomista tarpeista ja mahdollisuuksista

Abstract

Liikenteen automaatio etenee nopeasti ja automaattiajamisen sovelluksia tulee markkinoille 2020-luvun alussa. Sovellukset otetaan käyttöön ensin selkeästi rajoitetuilla alueilla, mutta teknisten ratkaisujen kuten anturien ja tekoälyn parantuessa ja halventuessa sekä toimintaympäristöjen infrastruktuurin rakentuessa ne otetaan käyttöön laajemmalti liikennejärjestelmässä. Autokannan hitaasta uudistumisesta johtuen korkean tason automaatiosovellukset yleistyvät varsin hitaasti. Yhteiskunnan kannalta merkittävien vaikutusten saavuttamiseksi on suositeltavaa, että Helsingin seudun tienpitäjät ja muut liikenneviranomaiset edistävät yhteiseen seudulliseen ohjelmaan koottavin kokeiluin ja investoinnein parhaiden automaatiosovellusten nopeaa käyttöönottoa seudun liikennejärjestelmässä.

C-ITS eli yhteistoiminnallinen ajaminen voidaan nähdä tärkeänä kehitysaskeleena liikenteen automaatiossa. C-ITS sovellusten, jotka perustuvat ajoneuvojen keskinäiseen (V2V) tai ajoneuvojen ja infrastruktuurin väliseen (V2I) nopeaan tiedonvaihtoon, on arvioitu tulevan markkinoille jo 2019 ja yleistyvän kohtuullisen nopeasti 2020-luvun aikana jälkiasennettavien ja mobiilisovellutusten avulla. Helsingin seudun liikenneviranomaisten näkökulmasta kiinnostavimmiksi sovelluksiksi, joiden käyttöönottoa kannattaa edistää kokeiluin, määriteltiin nopeusrajoitustieto ajoneuvoon, punaisia päin ajamisen varoitus sekä suojattomien tienkäyttäjien turvaaminen.

Liikenteen ohjaus ja liikenneinformaation välittäminen siirtyvät teknologian kehittyessä välitettäväksi suoraan ajoneuvoon. Tämä kehitys edellyttää liikenneviranomaiselta uudenlaista toimintatapaa ja yhteistyötä kaupallisten tietopalvelujen kanssa, jotta viranomaisten ja tienpitäjien liikenteen hallinnan tavoitteet ja laajempi yhteinen tietopohja voidaan huomioida tietopalveluissa. Vuorovaikutteisen ja yhteistoiminnallisen liikenteen hallinnan toteutus edellyttää laajoja investointeja tietojärjestelmiin, mutta toisaalta mahdollistaa pitkällä tähtäimellä tiettyjen tienvarsilaitteiden ja opasteiden korvaamisen digitaalisilla palveluilla.

Uusien tarjolla olevien datalähteiden hyödyntäminen parantaa huomattavasti viranomaisten ajantasaista tilannekuvaa, mutta se edellyttää myös investointeja tiedon analytiikkaan. Analytiikan kehittäminen tulee tehdä tarkemman selvityksen pohjalta. Tämän lisäksi myös viranomaislähtöisen datan laadun hallintaa tulee systematisoida ja pyrkiä laadun jatkuvaan parantamiseen, jotta se täyttää uusien sovellusten ja esimerkiksi automaattiajoneuvojen toimintaympäristöjen vaatimukset.