Upseerin etiikka
Ojala, Jukka (1993)
Ojala, Jukka
Maanpuolustuskorkeakoulu
Johtaminen
Yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijan diplomityö
Yleisesikuntaupseerikurssit / Maasotalinja 42
1993
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902114463
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902114463
Tiivistelmä
Tämä diplomityö on Puolustusvoimissa ensimmäinen tutkimus, jossa selvitetään arvososiologisen tarkastelutavan pohjalta nykyhetken upseeriston eettisiä käsityksiä. Työ perustuu survey-tutkimukseen, jossa on käytetty kuvailevaa ja vertailevaa kyselymenetelmää. Tutkimuksella haetaan vastausta siihen, tarvitsevatko upseerit kirjalliseen muotoon laaditut eettiset säännöt.
Työn ensimmäisessä osassa selvitetään tutkimuksen empiirisen osan käsitteellistä viitekehystä. Siinä kuvataan asiakirjatutkimukseen ja haastatteluihin perustuen upseerin etiikkakäsitykseen vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä. Työn tutkimusosa perustuu kyselyyn, johon vastasi 522 upseeria vastausprosentin ollessa 91 %. Upseeriston eettisiä käsityksiä muovaavan ajattelun löytämiseksi käytettiin kyselyaineiston analysoimiseen faktorianalyysiä. Eri upseeriarvoissa palvelevien käsityksiä vertailtiin toisiinsa laskemalla vastausten prosenttijakaumat upseeriryhmittäin sekä vertailemalla ryhmien keskiarvoja varianssianalyysillä. Tutkimustuloksiin, täydentäviin haastatteluihin sekä muiden ammattien etiikkatutkimuksiin, eettisiin sääntöihin ja ohjeisiin perustuen työn viimeiseen osaan on koottu tärkeimpiä hyvään upseeritapaan kuuluvia tekijöitä.
Upseeristo katsoo tarvitsevansa yhteisen ammattietiikan. Tämän tarpeen tyydyttämiseen ei katsota kuitenkaan tarvittavan kirjallista eettistä säännöstöä. Kirjoitetun säännöstön kyseenalaistaminen ei johdu etiikan aliarvioimisesta, vaan eettisten asioiden monitahoisuudesta ja henkilökohtaisuudesta. Kirjoitetun säännöstön puuttuminen ei poista tarvetta muovata upseerin ammattiin valittujen yksilöiden eettistä ajattelua. Yleisesti hyväksyttävä, selkeä ja järkevä upseerin ammattietiikka on välttämätön yksittäiselle upseerille, sotilasorganisaatiolle ja koko yhteiskunnalle.
Työn ensimmäisessä osassa selvitetään tutkimuksen empiirisen osan käsitteellistä viitekehystä. Siinä kuvataan asiakirjatutkimukseen ja haastatteluihin perustuen upseerin etiikkakäsitykseen vaikuttavia tärkeimpiä tekijöitä. Työn tutkimusosa perustuu kyselyyn, johon vastasi 522 upseeria vastausprosentin ollessa 91 %. Upseeriston eettisiä käsityksiä muovaavan ajattelun löytämiseksi käytettiin kyselyaineiston analysoimiseen faktorianalyysiä. Eri upseeriarvoissa palvelevien käsityksiä vertailtiin toisiinsa laskemalla vastausten prosenttijakaumat upseeriryhmittäin sekä vertailemalla ryhmien keskiarvoja varianssianalyysillä. Tutkimustuloksiin, täydentäviin haastatteluihin sekä muiden ammattien etiikkatutkimuksiin, eettisiin sääntöihin ja ohjeisiin perustuen työn viimeiseen osaan on koottu tärkeimpiä hyvään upseeritapaan kuuluvia tekijöitä.
Upseeristo katsoo tarvitsevansa yhteisen ammattietiikan. Tämän tarpeen tyydyttämiseen ei katsota kuitenkaan tarvittavan kirjallista eettistä säännöstöä. Kirjoitetun säännöstön kyseenalaistaminen ei johdu etiikan aliarvioimisesta, vaan eettisten asioiden monitahoisuudesta ja henkilökohtaisuudesta. Kirjoitetun säännöstön puuttuminen ei poista tarvetta muovata upseerin ammattiin valittujen yksilöiden eettistä ajattelua. Yleisesti hyväksyttävä, selkeä ja järkevä upseerin ammattietiikka on välttämätön yksittäiselle upseerille, sotilasorganisaatiolle ja koko yhteiskunnalle.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2261]